Ay-liike sai EU:lta joululahjan

EY-tuomioistuin antanut ay-liikkeelle joululahjaksi ennakkoratkaisun Viking-Linen ja Suomen Merimies Unionin kiistassa. Kyse oli siitä saako suomalainen ammattiyhdistys työtaistelutoimin sopimuksettoman tilan aikana painostaa suomalaista työnantajaa, joka haluaa palkkoja alentaakseen siirtää toimintansa Viroon.
Tuomioistuimen ratkaisu lähtee siitä, että EY:n perussopimuksen 43 artiklan mukainen sijoittautumisvapaus menee vapaan ammattiyhdistystoiminnan edelle. Ratkaisu kyllä tunnustaa ammattiyhdistysten lakko-oikeuden sinänsä EU:n perusoikeudeksi, mutta sen lopputulokseksi kuitenkin jää, että kapitalisteja suojaava sijoittautumisoikeus toiseen EU-maahan on parempi perusoikeus. Pääsääntöisesti tällainen Suomen työlainsäädännön mukaan sallittukin työtaistelutoimi on EY:n perussopimuksen 43 artiklan vastaisena kielletty.
Ratkaisussa on lakko-oikeuden kieltoa lieventävinä seikkoina mainittu, että ammattiliiton on pystyttävä näyttämään, että kyse on vain puolustustaistelusta, ja osoittamaan, että työtaistelulla voidaan saavuttaa asetettu päämäärä. Työtaistelu ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen hyväksyttävän päämäärän saavuttamiseksi.
EY-tuomioistuimen päätös rajoittaa olennaisesti vapaata ammattiyhdistystoimintaa ja Suomen lakien mukaista lakko-oikeutta.
Samansuuntainen tuomio tuli myös ruotsalaisessa Laval-kiistassa, jossa ay-liikkeen työtaisteluoikeus hävisi EU:n työvoiman vapaalle liikkuvuudelle. Kyse oli tapauksesta, jossa Ruotsin Rakennustyöläisten liitto vaati latvialasta Laval-yhtiötä maksamaan Vaxholmin kunnan koulun rakennustyömaalle tuoduille latvialaisille työntekijöille Ruotsin työehtosopimusten mukaisia palkkoja. Liiton toimeenpanema saarto katsottiin olevan työvoiman vapaan liikkuvuuden vastaista ja siten laiton.
Iso kysymys tulevaisuudessa on myös, mitä seuraa tällaiseen työtaisteluun ryhtymisestä. Lähettääkö EU diktatuurimaitten tapaan sotajoukkoja tai poliiseja lopettamaan lakkoja vai tyydytäänkö työnantajapuolen vaatimaan vahingonkorvaukseen, joka tyhjentää ammattiliiton kassan 10 vuodeksi eteenpäin.
Suomalaisen ay-liikkeen EU-myönteinen johto saa näillä tuomioilla enemmän kuin sylin täydeltä kapuloita vapaan ay-toiminnan rattaisiin, ihmetellessään mitä tehdä perusoikeudeksi vahvistetulla lakko-oikeudella, jota ei saa juuri koskaan käyttää.

Maailman ilmastopäivää

vietettiin joulukuun 8. päivä, jolloin muun muassa Helsingissä ympäristöjärjestöt järjestivät hiihtotempauksen. Tempaus sai hyvää julkisuutta ja se kertoi havainnollisesti mistä on kyse; globaalista näkökulmasta katsottuna lähes pohjoisella napapiirillä yritetään hiihtää joulukuussa, vesisateessa, ilman lumen häivääkään.
Ilmastomuutos ja sen torjunta sai laajaa huomiota myös siitä syytä, että Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin tänä vuonna tahoille, jotka ovat tehneet ilmastomuutosasiaa laajasti tunnetuksi.
Suomalaisten ekologinen jalanjälki on suurimpia maailmassa ja energian kulutuksemme henkilöä kohti on noin neljä kertaa suurempi kuin maapallon asukkailla keskimäärin.
Nämä tosiasiat velvoittavat meitä suhtautumaan kaikella vakavuudella ilmastomuutoksen uhan torjumiseen myös paikallisesti.
Tässä tarkoituksessa kannoin oman korteni kekoon ja tein Järvenpään valtuustossa aloitteen energiapoliittisen ohjelman laatimiseksi.
Siinä korostetaan, että pääpaino tulee olla energian säästämisessä. Tavoitteena tulee olla myös uusiutuvien luonnonvarojen osuuden lisääminen energiahuollon turvaamisessa.
Kunta voi vaikuttaa energian kulutukseen myös yhdyskuntasuunnittelulla, joukkoliikennettä kehittämällä, edistämällä kaukolämmön käyttöä, ottamalla rakentamistoiminnassa ja kiinteistöhuollossa energianäkökohdat paremmin huomioon.
Aloite sai tuekseen melkein puolet valtuuston jäsenistä, eli itseni lisäksi sen allekirjoitti 23 kaupunginvaltuutettua. Toivottavasti näin laaja aloiteporukka johtaa siihen, että kaupungin johtoporras ottaa asian vakavasti ja ryhtyy valmistelemaan energiapoliittista ohjelmaa Järvenpäähän.