Pelastettiinko kaupunginjohtaja lehmänkaupalla?

Järvenpään valtuusto äänesti viime maanantaina (8.12.)16 valtuutetun tekemästä aloitteesta, jossa esitettiin kuntalain mukaisen väliaikaisen valiokunnan asettamista selvittämään nauttiiko kaupunginjohtaja valtuuston luottamusta. Äänin 27-20, 4 tyhjää valtuusto päätti olla asettamatta kyseistä valiokuntaa. Näin ollen valtuusto ei tällä erää päässyt käsittelemään asiaa kunnolla ja pinnan alle jäi kytemään eräänlainen epävirallinen epäluottamus kaupunginjohtajan sellaisia menettelytapoja kohtaan, joita kyseisellä aloitteella haluttiin selvittää.

Valtuuston äänestyksessä enemmistön muodostivat lähinnä Sdp:n ja kokoomuksen valtuutetut. Moni valtuutettu oli ihmeissään äänestystuloksesta. Elämään jäi epäilys siitä, että joitakin asioita haluttiin peitellä ja että hyväveli-systeemi oli taas toiminnassa.

Ja siltähän se näyttää. Kaupunginhallitus oli kokoontunut tuntia ennen valtuuston kokousta ja käsitellyt kehitysjohtajan viran täyttämistä ja yllätys yllätys, virkaan esitetään valittavaksi kokoomuslainen entinen kansanedustaja Minna Karhunen.

Perusteltu kysymys kuuluukin, haluttiinko kaupunginjohtaja Kukkosta koskeva luottamusselvitys ostaa tällä valinnalla pois päiväjärjestyksestä?

Kyseisen suuripalkkaisen kehitysjohtajan viran perustamisen tarpeellisuus on ollut kaiken aikaa kyseenalainen. Varsinkin nyt, kun kaupungin taloudellinen tila kaupunginjohtajan itsensä perustelemana on menossa entistä heikommaksi ja valtuuston enemmistö päätti äänestyksen jälkeen karsia monia pieni- ja keskituloisille välttämättömiä palveluja.

Äitien ja isien paikka ei ole olla yöllä ja sunnuntaisin töissä

Matti Vanhasen hallitus on jo jonkin aikaan valmistellut kaupan aukioloaikojen laajentamista. Palvelualojen ammattiliiton PAM:in johto ja Suomen kaupan liitto kiirehtivät sopimaan asiaa koskevasta yhteisestä linjauksesta edes tarkkaan tietämättä mitä hallitus suunnittelee. Toteutuessaan sopimus runtelisi työntekijöiden oikeuksia ennennäkemättömällä tavalla.

Mikäli liikeaikalakia muutetaan sovitulla tavalla voivat päivittäistavarakaupat olla auki kaikkina viikon päivinä ympäri vuoden ja alle 400 neliön kaupat voivat olla auki läpi vuorokauden 24 tuntia. Vain kirkollisina juhlapäivinä, vapunpäivänä, äitienpäivänä, isänpäivänä ja itsenäisyyspäivänä kauppaa ei saa harjoittaa.

Työaikalaki ei nykyisellään mahdollista työn teettämistä kaupan alalla kello 23 ja 6 välisenä aikana. Ratkaisu on avaus työaikalain romuttamiselle ja työehtojen heikentämiselle muillakin aloilla Se on avaus ympärivuorokautisuuteen siirtymiselle koko yhteiskunnassa, jolla on vakavat seuraukset ja haittavaikutukset. Mitään myönteistä siinä ei ole nähtävissä.

Pätkätyöt tulevat lisääntymään entisestään. Kaupan ala on esimerkki siitä miten aukioloaikojen laajentaminen on hoidettu vähentämällä kokoaikaista työtä ja lisäämällä osa-aikatyötä.

Vaikka PAM:in johto perusteli sopimusta joillakin työehtojen parannuksilla, ei mistään vähimmäistyöajasta tai erityisen merkittävistä palkkojen korotuksista kuitenkaan edes keskusteltu. Kaupan alan työntekijät joutuvat edelleen tekemään pienellä palkalla lyhyitä muutaman tunnin työvuoroja ja nyt myös sunnuntaisin, iltaisin ja öisin.

Välillisesti aukioloaikojen laajentaminen merkitsee muun muassa elintarvike- ja kuljetusalalla viikonloppu- ja yötyön lisääntymistä. Kaupat tulevat tarvitsemaan tavaraa kaikkina vuorokauden aikoina.

Myös kunnissa pitäisi lasten hoitopaikat järjestää ympäri vuorokauden ja viikonloppuisin. Jos äiti on yöllä työssä, ei hän voi ryhtyä aamulla lapsia hoitamaan, koska on pakko joskus levätäkin. Lapset menettävät oikeuden ja mahdollisuuden olla vanhempiensa kanssa.

Suomea on pidetty vuosikymmenien ajan edistyksellisenä ja esimerkillisenä maana naisten yötyötä rajoittavan lainsäädännön vuoksi. Nyt tehdyllä lyhytnäköisellä avauksella käännettäisiin historian pyörää vuosikymmeniä taaksepäin.

Ay-liikkeessä on syytä ottaa työaikakysymykset laajempaan käsittelyyn ja ryhtyä toimenpiteisiin kauppojen aukiolon laajentamisen ja myös valmisteilla olevan EU:n työaikadirektiivin torjumiseksi, jolla päivittäistä ja viikkotyöaikaa pyritään radikaalisti pidentämään. On aika nostaa vaatimus työajan yleisestä lyhentämisestä 30 tuntiin viikossa ansiotasoa alentamatta.

Veronkorotus vailla perusteita

Järvenpään kaupunginvaltuusto päätti äänestyksen jälkeen korottaa kunnallisveroa 0,75 prosenttia, joka merkitsee taas uutta verotuksen painopisteen siirtoa pieni- ja keskituloisille. Korotus merkitsee noin 5 miljoonan euron lisärasitusta kuntalaisille. Vaan ei kaikille. Pääomatuloista ei niiden saajat maksa korotuksen jälkeenkään senttiäkään kunnallisveroa ja hallituksen verohelpotukset suuntautuvat etupäässä suurituloisille.
Veronkorotuspäätös perusteltiin kaupunginjohtajan toimesta niin ala-arvoisesti valmisteltuna ja puutteellisesti esiteltynä, että rehellisesti ottaen valtuuston ei sellaisilla perusteilla olisi pitänyt päättää mitään. Sen tiedon, joka valtuutettujen olisi pitänyt saada päätöskäsittelyn pohjaksi, on nyt joutunut selvittämään jälkikäteen.
Kaupunginjohtajan esittelyn pääargumentti oli se, että kunnallisveron tuotto kasvaa ensi vuonna ainoastaan 1,5 prosenttia, joka perustui Kuntaliiton tekemään eräänlaiseen kauhuskenaarioon, jonka mukaan työttömyys lisääntyy todella merkittävästi. Kyseinen ennuste on sikälikin ristiriitainen ja puutteellinen, että siinä ei oteta ollenkaan huomioon, että ennustettu työttömyyden lisääntyminen lisää työttömyysturvan määrää, josta myös peritään kunnallisveroa ja vielä suhteellisesti enemmän koska työttömyysturvatuloista ei voi tehdä työtulovähennystä eikä matkakulujen vähennyksiä kuten palkkatuloista. Toinen puute kaupunginjohtajan esittelyssä oli se, ettei valtuustolle kerrottu, että kunnallisveron kertymään vaikuttavat palkkatulo- ja eläketulovähennyksen korotukset ja niiden verotuloa vähentävä vaikutus on ilmoitettu korvattavaksi valtionosuuksia korottamalla.
Järvenpään naapurikunnat Hyvinkää ja Tuusula päättivät kunnallisverosta samana päivänä, eli 17.11. eivätkä korottaneet veroa. Hyvinkäällä arvioitiin kunnallisveron tuoton lisääntyvän ilman korotusta ensi vuonna 4,5 prosenttia ja Tuusulassa 5,5 prosenttia. Hyvä kysymys on, miten voi naapurikunnissa olla näin perusteellisen erilaiset arviot talouden kehityksestä? Euroissa laskettuna kyse on useitten miljoonien summasta. Järvenpäässä yksi veroprosentti tuottaa noin 6 miljoonaa.
Aivan tuore arvio ensi vuoden talouskehityksestä saatiin hallituksen ilmoittaessa reivaavansa aikaisempia talousarvion perusteita siten, että työttömyys lisääntyisi 7 prosenttiin, joka on toki paljon ja toivoa sopii, ettei lisäänny enempää. Kotitalouksien ostovoiman hallitus arvioi lisääntyvän reaalisti 4 prosenttia, joka tarkoittaa, että palkkatulojen on kasvettava noin 6 prosenttia.
Tämänkin arvion perusteella Kukkosen esittämä kuntien verotulojen romahdus osoittautuu harhautukseksi.
Veronkorotuspäätöstä ei ole todennäköisesti mahdollista peruuttaa ja siksi ainoa oikea johtopäätös on se, että peruutetaan kaikki suunnitelmat, joita on esitetty palvelujen karsimiseksi.
On pikimmiten pysäytettävä ne toimet, joita nyt jo toimeenpannaan vaikka talousarviota ei vielä ole edes käsitelty.
Tapahtuneen valossa on ihan oikeasti otettava vakavaan tarkasteluun kaupungin johtaminen. Nyt sitä ei ole muussa mielessä olemassa kuin harhaanjohtamisen tarkoituksessa.

Järvenpään johtotyö on rappiolla

Kunnallisvaalien koteja, reiluutta ja Järvenpäässä asumisen hyvyyttä korostaneiden valtapuolueiden vaalimainosten taakse jäivät monet karut tosiasiat, jotka ovat tulleet julkisuuteen vasta vaalien jälkeen. Vaalien tulos on realisoitumassa raaimmalla mahdollisella tavalla. Kunnallisveroa esitetään korotettavaksi, kaupungin työntekijöitä aiotaan vähentää, lasten, koululaisten ja opiskelijoiden terveyspalveluja karsitaan. Terveyskeskuksen vuodeosastoa tyhjennetään tietämättä minne potilaat sijoitetaan. Vesilaitos ulkoistetaan ja palveluja yksityistetään. Mahtaa äänestäjiä harmittaa.

Kaupunginjohtaja sai juopottelusta varoituksen kaupunginhallitukselta. Asian pitkään jatkunut peittely ei kaiketi enää ollut mahdollista. Tosiasiassa kaupungin johtotyö on ollut pitkään rappiotilassa eikä se varoituksella parane. On tehtävä perusteellisempia johtopäätöksiä.

Surkean johtotyön peittelyä ei saa enää jatkaa. Hälytyskellojen olisi kaupunginhallituksessa pitänyt soida jo ajat sitten, kun kaupunginjohtaja alkoi teettää töitään entistä enemmän konsulteilla. Esitykset verojen korotuksista, palvelujen karsimisista ja yksityistämisistä ovat surkean politiikan peittelyä, josta vastuu kuuluu myös luottamusmiesjohdolle. Siksi ensi vuoden talousarvion perusteet on määriteltävä aivan uudelta pohjalta ja on myös tehtävä reaaliasioihin perustuva arvio menneen valtuustokauden tapahtumista. Erityistarkastuksen teettäminenkin saattaa olla paikallaan.

Loppumassa olevan valtuustokauden alussa siirryttiin valtuuston enemmistön päätöksellä niin sanottuun strategiajohtamiseen, jolla päätösvaltaa siirrettiin valtuustolta pienelle johtoporukalla ja ennen muuta kaupunginjohtajalle. Tänä syksynä päätettiin lisäksi johtosäännöistä, jolla tämä vallan siirto sementoitiin entistä tukevammin johtaville virkamiehille.

Uuden valtuuston on ensi töikseen palautettava itselleen se päätösvalta, joka sille kuuluu. Valtuustolla on oltava mahdollisuus kunnolliseen toiminnan kontrollointiin. Taloustilanne on muutenkin niin hälyttävä, että ei voida jatkaa samaa politiikkaa, jota viimeiset viisitoista vuotta on toteutettu. Kaupungin on turvattava peruspalvelut asukkailleen ja luovuttava sellaisista ostopalveluista, jotka voidaan edullisemmin tuottaa omana työnä. Konsulttisopimukset on jäädytettävä ja otettava kriittisen tarkasteluun. Kaupungin rahastamiselle on pantava piste.

Kaupungin taloudenpidossa otettiin valtuustokaudella käyttöön niin sanotut sisäiset vuokrat, joita budjetissa on kaikkiaan lähes 20 miljoonaa euroa. Nämä ovat keinotekoinen kuluerä, jolla voidaan peitellä ja muunnella talousrakennetta. Nyt sisäisiä vuokria käytetään osoittamaan itse tuotettujen palvelujen tuottamisen kalleutta ja perusteena niiden yksityistämiselle ja ulkoistamiselle. Tämä on epärehellistä toimintaa, joka kertoo johdon rappiosta paljon.

Vaalitulos tuo kylmää kyytiä kuntapalveluihin

Kunnallisvaalit on käyty ja tulos on tiedossa. Suurkiitos kaikille äänestäjille. Vaikka valtuustopaikkaa ei tällä kertaa tullutkaan, työ kuntalaisten etujen hyväksi jatkuu. Ja tehtävää tulee olemaan entistä enemmän.
Oikeiston eteneminen kunnallisvaaleissa antaa lisää vauhtia pyrkimyksille yksityistää ja ulkoistaa kuntapalveluja entistä laajemmin. Monissa kunnissa vaalilupaukset on jo syöty, kun ensi vuoden talousarvioesitykset ovat tulleet julkisuuteen.
Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen ilmoitti pari päivää vaalien jälkeen mitä kokoomuslainen tekeminen oikeasti tarkoittaa. Hän esittää tehtäväksi kunnissa kipeitä menoleikkauksia, eli lisää palvelujen karsimista ja yksityistämistä. Järvenpäässä kaupunginjohtaja antoi talousarvioesityksensä kaupunginhallitukselle päivä vaalien jälkeen. Kyyti on kylmää. Kaikki vaalikeskusteluissa ja -esitteissä annetut lupaukset on syöty.
Erittäin kalliin ja massiivisen kampanjan käynyt Kokoomus nousi suurimmaksi voittajaksi, vaikka on toinen päähallituspuolueista ja päävastuussa oikeistopolitiikan toteuttamisesta. Kokoomuksen kampanjan rahoitus ei varmasti hoitunut pelkästään puolueen omilla pääomilla. Hallituksen toinen apupuolue, eli vihreät lisäsivät myös kannatustaan ja nousivat ohi Vasemmistoliiton.
Protesti huonoa politiikkaa kohtaan kanavoitui valtamedian lellikille Perussuomalaisille, jonka ehdokkaat käyttivät kampanjoissaan häikäilemättömästi hyväkseen myös maahanmuuttajavastaisuutta.
Keskusta, Sdp ja Vasemmistoliitto kokivat rankan tappion. Keskusta joutui kantamaan kuntien rakennemuutoshankeen ja aluepolitiikan alasajon seuraukset. Sosialidemokraatit ja Vasemmistoliitto eivät kyenneet nousemaan uskottavaksi vaihtoehdoksi, eikä siihen ollut kunnon yritystäkään.
Vasemmistopuolueiden yhteinen kunnallisvaalikannatus romahti Suomen itsenäisyyden ajan alimmalle tasolle. SKP on ainoa vasemmistovoima, joka eteni valtakunnallisesti edellisiin kunnallisvaaleihin nähden, vaikka paikkoja menetettiinkin.
Valtuustopaikat menivät uusiksi jo siitäkin syytä, että niitä oli kuntaliitosten takia jaossa yli 1000 vähemmän kuin aikaisemmin. Keskusta koki suurimmat tappiot menettämällä yli 900 valtuustopaikkaa. Sdp menetti yli 500, vasemmistoliitto155, RKP lähes 130, Kokoomus 60 ja kristilliset noin 40 valtuustopaikkaa Perussuomalaiset saivat lisää valtuustopaikkoja yli 300 ja vihreät 56.
Perussuomalaisten nousu perustui osin sosiaaliselle protestille, vaikka puolueen puheenjohtaja Timo Soini on istunut Espoon valtuustossa Kokoomuksen sylikoirana hyväksymässä muun muassa kaikki valtuustokauden budjettiratkaisut. Soinin taktiikkaan kuuluukin olla hovikelpoinen johtaja, mutta samalla hyödyntää rasismia ja muukalaisvastaisuutta. Varsin epäuskottavia ovat Soinin puheet siitä miten puolueosastot muka itse ovat valinneet rasisteja listoille. Suomen vaalijärjestelmä on sellainen, että ehdokkaita asetetaan vain puolueen puheenjohtajan allekirjoittamalla valtakirjalla.
Yleisen muutoksen lisäksi myös puolueiden valtuustoryhmät kokivat merkittäviäkin muutoksia. Muun muassa Sdp:n keskeisiä kunnallisvaikuttajia ja napamiehiä jäi nyt valitsematta. Äänestäjät protestoivat muuttamalla puolueiden sisäistä jakoa valtuustoissa. Järvenpäänkin valtuuston jäsenistä yli 40 % vaihtui.
SKP:n osalta on oleellista nähdä se, että vaalit eivät ole leikkipeliä, vaan vakavasti otettavaa poliittista taistelua. Niitä ei voi voittaa huutelemalla katsomosta. Tähän taisteluun pitää osallistua myös vaalien välillä ja yhdessä joukkojen kanssa.

Yksityistäminen käy kunnille kalliiksi

Pitkään rummutettu kunnallisten palvelujen ulkoistaminen ja yksityistäminen on johtanut Iso-Britanniassa siihen, että luvattujen säästöjen sijasta kunnille on tullut jättilasku. Brittiläisen kuntajärjestön selvityksen mukaan yksityinen sektori ei ole osoittautunut kovinkaan kilpailuhaluiseksi. Kun kunnat eivät itse enää pysty tarjoamaan kaikkia palveluja, niin voitoille ahneet yritykset ovat alkaneet laskuttaa kuntia sumeilematta.

Britanniassa yksityistämisestä on pidempi kokemus koska siellä se aloitettiin jo 1980-luvulla. Viimeisten viiden vuoden aikana kuntien ostopalveluiden hinta on lähes kaksinkertaistunut. Kokonaisuudessaan ne edustavat jo viidennestä Britannian kuntien rahankäytöstä.

Kun kuntien kustannukset nousevat nyt inflaatiota ripeämmin ja valtionavut vain inflaation verran, niin ainoaksi rahoitusmahdollisuudeksi jää kunnallisverojen nostot. Britanniassa kunnallisvero on noussut 84 prosenttia vuodesta 1997 vuoteen 2007.

Sama tahti Suomessa

Yksityistäminen ja ulkoistaminen on myös Suomessa kalliimpaa kuin kuntien omana tuotantona toteuttamat palvelut. Tunnettua on, että esimerkiksi MedOne Oy, joka on kaappaamassa kuntien terveyspalveluja itselleen, maksattaa kunnilta 1,5 - 2-kertaisen hinnan lääkäreistä verrattuna kuntien omien lääkäreitten palkkoihin. Niissä kunnissa, joissa yksityisillä lääkärifirmoilla on käytännössä yksinvalta palvelutuotannossa, hinnat nousevat reippaasti yleistä hintojen nousuvauhtia nopeammin.

Kunnissa on yleisesti nähtävissä, että ostopalvelujen hintakehitys on huomattavasti inflaatiovauhtia nopeampaa. Tämä johtanut aivan samaan kuin Britanniassa; kunnat ovat nostaneet kunnallisveroa ja palvelumaksuja.

Kuntien valtionosuuksien leikkaukset, joista ovat vastuussa kaikki eduskuntapuolueet, on vauhdittanut yksityistämistä ja johtanut kuntien kustannusten kasvuun. Kuntien kustannuksia on lisännyt myös yksityisten yritysten epävarmuus ja epäterveet toimintatavat. Monissa kunnissa on kokemuksia siitä, että yksityinen yritys on mennyt konkurssiin, jättänyt tehtävänsä hoitamatta ja vastuu palvelujen ylläpitämisestä on kaatunut kunnille.

Kuntien rahoitus kuntoon

Kuntien talous on pantava kuntoon palauttamalla valtionosuudet asteittain 90-luvun alun tasolle, joka merkitsee, että kunnat saisivat käyttöönsä vuositasolla lisää resursseja yhteensä 5 miljardia euroa. Pääomatuloista on ryhdyttävä perimään kunnallisveroa ja niitä on verotettava kuten palkkatuloja.

Kuntien palvelujen yksityistäminen on pysäytettävä ja otettava yksityistetyt palvelut kriittisen tarkasteluun. Kuntien on tuotettava peruspalvelut itse ja niiden maksuttomuus on toteuttava mahdollisimman pitkälle. Tämä estää tehokkaimmin uusliberalistista yksityistämisvimmaa.

Ei ole mitään mieltä toistaa Britanniassa tehtyjä järjettömiä virheitä. Kokemus meilläkin osoittaa, että kuntien palvelujen yksityistäminen on perustavaa laatua oleva virhe.

5000 opiskelijalla 4 terveydenhoitajaa Järvenpäässä

Keski-Uudenmaan terveydenhoitajien ammattiyhdistys järjesti 21.10. Järvenpäässä vaalikeskustelun, jossa käsiteltiin neuvoloiden, koulujen ja opiskelijoiden terveydenhuollon tilannetta. Alan ammattilaiset kertoivat, että kaikissa näissä on työvoimavaje, joka johtuu alibudjetoinnista.
Neuvolat toimivat vajaamiehityksellä ja jonot muun muassa terapeuteille ovat todella pitkät. Terveydenhoitajille ei jää riittävästi aikaa perheiden ohjaamiseen ja neuvontaa. Nyt suunnitellaan seulontojen vähentämistä.
Kouluterveydenhuollossa tilanne on vähintään yhtä huono. Terveydenhoitajia ei ole lähellekään suositusten edellyttämää määrää ja koulupsykologeja ja – kuraattoreita ei monissa kouluissa ole ollenkaan.
Heikoin tilanne on opiskelijoiden terveydenhuollossa. Järvenpäässä on eri oppilaitoksissa 5000 opiskelijaa, joiden terveydentilasta huolehtii vain neljä hoitajaa. Terveydenhoitajien jaksaminen on jo kyseenalaista.
Samaan aikaan kaupunginhallitus suunnittelee sosiaali- ja terveystoimeen lisää supistuksia ja muun muassa 40 työntekijän vähentämistä. Tähän tähtäävän budjettiraamin on kaupunginhallitus antanut lautakunnille sitovana tavoitteena. Allekirjoittanut osallistui varajäsenen ominaisuudessa siihen kaupunginhallituksen kokoukseen, jossa budjettiraamista päätettiin ja esitti siihen eriävän mielipiteen ainoana kokoukseen osallistuneista.
Sosiaali- ja terveyslautakunnassa SKP on esittänyt määrärahojen ja resurssien lisäämistä lasten ja nuorten terveydenhuoltoon ja koko toimialan budjettiin, mutta Kokoomuksen, keskusta, Sdp:n, vihreitten, ja Järvenpää 2000-liikkeen edustajat ovat nämä esitykset kaataneet.
Äänestäjien on syytä tarkkailla mitä vaalilupauksia nyt annetaan ja miten ne ovat sopusoinnussa tekojen kanssa – tai eivät ole.

Rikkaita verotetaan liian kevyesti

Lauantaina 18.10. uutisoitiin entisen valtionvarainministeri Iiro Viinasen lausunto, jossa hän totesi, että rikkaita ja pääomatulojen saajia verotetaan liian kevyesti. Uutista lukiessa tuli ensin mieleen, että Viinanen on joko kokonaan seonnut tai sitten vihdoinkin tullut järkiinsä.

SKP on viimeiset viisitoista vuotta ankarasti kritisoinut kokoomuslaista veropolitiikkaa, jolla rikkaitten ja pääomatulojen saajien verotusta on vuosi vuoden jälkeen kevennetty. Viinanen oli keskeinen henkilö silloin kun tätä linjaa ryhdyttiin toteuttamaan. Amerikassa tämä politiikka tuli tiensä päähän, mutta Suomessa hallitus jatkaa samaa linjaa kohti kuilun pohjaa.

Tätä virheellistä politiikkaa ovat Matti Vanhasen johtamat hallitukset näihin päiviin saakka jatkaneet. Viimeisin iso muutos oli varallisuusverotuksen lopettaminen kokonaan jopa miljardiomaisuuksilta.

Rikkaita suosiva veropolitiikka on uusliberalismin keskeinen johtoajatus. Siihen sisältyy myös tavoite supistaa julkista sektoria, jota on niin ikään jatkettu viimeiset 15 vuotta. Kunnilta on viety vuositasolla valtionosuuksia noin 5 miljardia euroa.

Kunnat kärsivät erityisen ankarasti virheellisestä veropolitiikasta. Kunnat eivät nimittäin saa senttiäkään verotuloja pääomatuloista, joista merkittävimpiä ovat osinkotulot, myyntivoitot ja vuokratulot. Valtion yrityksiltä perimästä pienehköstä yhteisöverosta kunnat saavat vain murusia.

SKP on jo pitkään esittänyt, että pääomatuloja tulee verottaa kuten palkkatuloja ja että kuntien valtionosuuksia on lisättävä. Kunnallisvero on myös muutettava progressiiviseksi. Tämä on se veropoliittinen vaihtoehto, jolla vahvistetaan julkista taloutta ja jolla voidaan ehkäistä uhkaavan talouskriisin aiheuttamia ongelmia. Lisäresurssit kuntien talouteen takaa palvelujen säilymisen ja työllisyyden.

Kunnallisvaaleissa on kyse siitä jatkuuko virheellinen ja katastrofiin johtava politiikka vai tapahtuuko käänne terveeseen suuntaan. Se on nyt kuntalaisten käsissä.

Tuliko Kiljavan sairaalasta taloudellinen katastrofi?

Keski-Uusimaa-lehti kertoi 8.10.08 numerossaan Kiljavan sairaalan nykytilanteesta tavalla, joka jätti ilmaan ainakin vahvan epäilyn, että hanke on muodostumassa pahaksi taloudelliseksi ongelmaksi, ellei peräti katastrofiksi. Justusta kävi selväksi, ettei päättäjillä välttämättä ollut hankkeesta kaikkea eikä oikeaa tietoa päätöksiä tehtäessä. Tuusulan kunnanjohtajalle ei vieläkään ole selvinnyt miksi asiassa päätettiin kuten päätettiin. Järvenpään kaupunginjohtaja kertoo, että kaupunki lähti hankkeeseen mukaan siksi, että saatiin oman terveystalon rakentamista lykättyä, joka on varmaan uutinen useimmille päättäjille. Taitaa tulla todella kallista lykkäämistä.

Allekirjoittanut vastusti kallispalkkaisen konsultin Kiljavan sairaalahankkeelle rakentamaa mallia. Pidin sitä liian kalliina ja vain palvelujen yksityistämistä tavoittelevana hankkeena. Perusteluni näyttävät toteutuvan runsain mitoin.

Kunnat joutuvat maksamaan potilasmaksuina palvelut tuottavalle Med One Oy:lle erittäin korkeat hoitotaksat, ateriamaksut ja kiinteistökulut sekä lisämaksun, jolla maksetaan sairaalayhtiölle kiinteistön remontin lainalyhennyksiä ja korkokuluja. Pelkästään kiinteistökuluina Med One Oy perii 105 euroa vuorokaudelta potilasta kohden. Useimmissa hotelleissa voi kahden hengen huoneessa asua alle 100 euron vuorokausihinnalla. Hotellihintaan kuuluu aamiainen ja monia muita palveluja, joita Kiljavan sairaalan kiinteistökuluihin ei kuulu. Kiljavan sairaalan palvelutuottaja selvästi rahastaa kuntia.

Kun otetaan huomioon kuntien terveydenhuollon ammattilaisten antamat lausunnot, joiden perusteella koko Kiljavan sairaalahanke on ollut kutakuinkin tarpeeton, on katastrofin ainekset paljastumassa koko laajuudessaan.

Asia ei ole niin vanha, etteikö sitä voi ottaa kriittiseen tarkasteluun. Mennyt ei ole mennyttä. Kiljavan sairaalahanke on otettava uuteen käsittelyyn ja pelastettava mitä pelastettavissa on. Ensimmäiseksi sieltä on häädettävä sairaalaa bisneskoneenaan pitävä yksityinen lääkärifirma

Järvenpääläisten on hyvä tietää

Järvenpään valtuusto päätti äänestäen uusista hallinto- ja johtosäännöistä elokuun kokouksessaan. Säännöt muuttuivat niin, että valtuustolle ei juurikaan jää päätösvaltaa, vaan se delegoitiin pois käsistä, lähinnä johtaville virkamiehille. Se tulee näkymään ja tuntumaan kaupunkilaisten arjessa hyvin nopeasti, ellei uusi valtuusto ota ohjaksia käsiinsä ja palauta itselleen kuuluvaa päätösvaltaa takaisin.
Uudet säännöt pitävät sisällään talouden osalta sen, että käytännössä siirryttiin nettobudjetointiin, joka tarkoittaa, että valtuusto päättää toimialoittain menojen könttäsummasta, eikä määrittele sen tarkemmin mitä rahoilla tehdään. Konkreettisesti valtuuston vallan menettäminen tarkoittaa juuri tätä.
Jo ensi vuoden talousarviota valmistellaan tältä pohjalta, vaikka uudet säännöt astuvat voimaan vasta ensi vuoden alussa. Selvitettäväksi jää onko tämä laillista. Oleellista on se mitä tämä virkamiesvaltaan siirtyminen tarkoittaa kuntalaisille. Tiedossa on, että sosiaali- ja terveystoimen määrärahoja ollaan leikkaamassa rajusti. Valtuusto päätti allekirjoittaneen vastustaessa tätä tarkoittavan budjettiraamin ja virkamiesjohto junttaa lautakunnassa tahtoaan läpi.
Sosiaali- ja terveystoimesta aiotaan muun muassa vähentää neljäkymmentä työpaikkaa. Tämä on johtavien virkamiesten vastaus työvoimapulaan. Vanhustenhuollon määrärahoja supistetaan.
Lasten koulupahoinvoinnin ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn viime vuonna osoitetut määrärahat leikataan nyt pois. Tämä on johtavien virkamiesten vastaus Jokelan ja Kauhajoen järkyttäviin tapahtumiin.
Järvenpääläisillä on edessään äärimmäisen tärkeät vaalit. On hyvä tietää mitä kauniiden lupausten ja ylimielisen korskeuden takana todella tapahtuu.
Skp:n valtuustoryhmä on vastustanut johdonmukaisesti kuntalaisten itsehallinnon romuttamista, joka perustuslain ja kuntalain perusteella toteutuu vaaleilla valitun valtuuston kautta. Olemme mukana vakavissamme ja teemme kaikkemme, jotta kuntalaisten oikeudet toteutuisivat.

Vallankaappaus valtuustossa

Järvenpään kaupunginvaltuusto kävi syyskauden ensimmäisessä kokouksessaan pitkän ja ankaran taistelun hallintosäännön ja johtosääntöjen muuttamisesta. Esitykset sääntömuutoksiksi oli pantu alulle kaupungin johtavien virkamiesten ja poliittisen johtoeliitin toimesta. Kaupunginvaltuusto, jonka päätösvallan kuohitsemisesta näissä säännöissä on kyse, ei ollut missään vaiheessa tehnyt päätöstä hankkeen käynnistämiseksi eikä käsitellyt asiaa. Ei edes seminaaritasolla.

Kunnan valtuustolla on kuntalain perusteella suvereeni oikeus tehdä päätöksiä kaikista kuntaa koskevista asioista. Hallintosäännöllä se voi delegoida päätösvaltaansa kunnan hallitukselle, lautakunnille ja virkamiehille. Nyt päätetyt konsulttityönä ja pienellä, porukalla valmistellut sääntöjen muutokset eivät jätä Järvenpään kaupunginvaltuustolle paljon muuta päätettävää kuin epämääräisten strategioiksi nimitettyjen muka linjauspäätöksien tekeminen. Näidenkin valmistelu tilataan konsulteilta, jotka eivät ole missään vastuussa kaupungin hallinnosta eivätkä voi edes tietää miten toimintaa käytännössä toteutetaan.

Valtuusto ja valtuustoryhmät saivat kaikkein härskeimmät vallankaappaushankkeet torjuttua kuten sen, että valtuusto pitää itsellään oikeuden perustaa osakeyhtiöitä ja ettei liikuntalautakuntaa lakkautettu. Mutta lähinnä Sdp:n ja kokoomuksen voimin äänestettiin voimaan sellaiset säännöt, että valtuusto ei pysty edes kontrolloimaan luovuttamansa vallan käyttöä. Äänestyksessä hylättiin muun muassa allekirjoittaneen esitykset siitä, että kaupunginhallitus velvoitetaan antamaan raportit strategian toteuttamisesta kaupunginvaltuustolle neljännesvuosittain ja että liikelaitosten ja niiden osakeyhtiöiden toiminnasta, joissa kaupungilla on merkittävä omistusosuus, raportoidaan valtuustoa kaksi kertaa vuodessa.

Valtuuston enemmistö hylkäsi myös kuntalaisten vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksien laajentamisesta tehdyt esitykset, joka on mahdollista vain luomalla siihen edellytyksiä. Esitin kuntalain 27 § toteuttamiseksi lautakuntien määrän lisäämistä niin, että olisi muodostettu kaksi uutta lautakuntaa; nuoriso- ja vanhustyön lautakunnat. Lisäksi esitin, että sosiaali- ja terveyslautakunta jaettaisiin kahtia, koska asioiden määrä on niin valtava, ettei niitä pysty yhden lautakunnan puitteissa hallitsemaan kukaan. Kaiken lisäksi sääntöuudistus vielä lisää lautakunnan työtaakkaa.

Kaiken tämän järjettömän vallansiirron taustalla on kaupungin kapean johtoporukan pyrkimys siirtyä tilaaja-tuottaja-malliin ja yksityistää palveluja Järvenpäässä. Tätä tulen jatkossa kaikin voimin vastustamaan.

Nykyisen kaupunkistrategian johtoajatuksen mukaan Järvenpää on elinvoimainen kulttuurikaupunki. Nyt kun kulttuurikaupungilla ei enää ole kulttuurilautakuntaa, on kai todettava, että keisarilla ei ole vaatteita.

Sata-komitea = salakomitea

Matti Vanhasen hallituksen asettama sosiaaliturvan kokonaisuudistusta valmisteleva Sata-komitea koostuu hallituspuolueita edustavista päättäjistä ja korkeista virkamiehistä sekä työmarkkinajärjestöjen edustajista. Kokoonpano on tulopolitiikan perinteinen ylätason kolmikantakoostumus. Työnantajapiirit ja oikeisto ovat julistaneet tulopolitiikan kuolleeksi, mutta tässä tapauksessa, kun tavoitteena on heikentää sosiaali- ja työttömyysturvaa, on tulopoliittinen asetelma taas käyttökelpoinen menetelmä.

Tulopoliittiseen menettelyyn on aina kuulunut myös asioiden valmistelu salaisissa työryhmissä, jotta ne eivät tulisi poliittiselle agendalle ennen kuin ay-pamput on saatu sitoutumaan oikeiston tavoitteisiin. Näin on nytkin. Sata-komitean työn sisällöstä on tihkunut vain osittaisia asioita julkisuuteen.

* * *
Julkisuuteen tulleiden tietojen perusteella Sata-komitea on tekemässä rumaa jälkeä. Työttömyysturvaa aiotaan heikentää siten, että nuorilta lyhennettäisiin ansiosidonnaisen päivärahan saantiaikaa ja sosiaaliturvaa tehtäisiin entistä enemmän vastikkeelliseksi muun muassa siten, että alipalkattuun pätkätyöhön ”kannustetaan” maksamalla jonkin aikaa myös sosiaaliturvaa. Ylen uutisen mukaan myös Kelan sosiaalitukien kuten asumistuen ja työmarkkinatuen maksatus on tarkoitus tehdä määräaikaiseksi, jolla halutaan pakottaa vastaanottamaan miten heikkopalkkaista pätkätyötä tahansa.

Komitean työjärjestyksessä on myös niin sanotun Tanskan mallin toteuttaminen. Tässä yhteydessä on puhuttu erityisesti irtisanomissuojan heikentämisestä. Hallituksen politiikan lähtökohtana näyttää olevan täysin virheellinen olettamus, että työhaluttomuus on työttömyyden perimmäinen syy. On kerrassaan käsittämätöntä, että ay-liikkeen edustajat ovat tällaisista lähtökohdista mukana valmistelemassa työntekijöiden kannalta vahingollisia päätöksiä.

Pahaenteisiä ovat myös komitean toimeksiantoon kuuluvat asiat, jotka koskettavat eläkkeitä. Toistaiseksi näistä kysymyksistä ei ole julkisuuteen tullut kovinkaan paljon tietoja.

* * *
Sosiaaliturvaan on välttämätöntä tehdä perusteellinen remontti, mutta se on toteutettava aivan toisista lähtökohdista ja toisenlaisin tavoittein kuin uusliberalisimin läpitunkema hallitus kaavailee.

Perusturvan tasoa on korotettava reippaasti. SKP:n perusturva-aloitteessa esitetään perusturvan tason korottamista 850 euroon kuukaudessa verottomana. Aloite lähtee siitä, että tämän tasoinen perusturva maksetaan kaikille niille, joiden tulot eivät muuten tähän yllä. Toisin sanoen muun muassa työttömyysturvan, työmarkkinatuen, eläkkeiden, toimeentulotuen, opintotuen jne. minimitasoja korotetaan tälle tasolle. Tämä ei poista asumistukea tai muita harkinnanvaraisia erillistukia.

SKP:n aloitteessa esitetään myös tukien maksatuksen yksinkertaistamista siten, että ne voidaan nostaa yhdeltä luukulta. Aloitteeseen sisältyy myös laskelmat sen rahoittamiseksi. Köyhien kyykyttämisen ja työttömien nöyryyttämisen sijaan tarvitaan ihmisoikeudet turvaava perusturvauudistus.

Törkeää alibudjetointia

Järvenpään kaupunginvaltuusto käsitteli eilen pitkälle iltamyöhään asti johdon raporttia ja viimeisenä asianaan ensi vuoden talousarvion raamitusta ja strategian tarkistamista. Viimeksi mainitut asiat, jotka olivat kokouksen tärkeimmät, esitettiin lisälistalla, johon paperit toimitettiin edellisen viikon torstaina. Tämä on tyypillistä kaupunkimme johdon viime aikoina toteuttamaa valmistelukäytäntöä, jossa valtuutetuille ei juurikaan anneta mahdollisuuksia perehtyä asioihin saati ottaa laajemmin selvää niiden taustoista.

Yksistään se, että asiat tuotiin liian kiireellä käsiteltäväksi, olisi ollut uudelleen valmisteluun palauttamisen peruste, mutta sen lisäksi ne olivat kerrassaan huolimattomasti valmisteltu eivätkä päätösesitykset perustuneet tosiasioihin. Kiinnitin huomiota ennen muuta siihen, että talousarvion valmisteluun esitetyt sitovat tavoitteet oli määritelty siten, että muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin osoitetut määrärahat eivät tulisi missään tapauksessa riittämään. Siis selvää alibudjetointia, josta seuraa palvelujen karsimista ja toimintojen leikkaamista.

Sosiaali- ja terveystoimen menojen kasvu oli esitetyssä raamissa mitoitettu 3.4 prosentiksi, joka on alempi kuin arvioitu inflaatiokehitys. Pelkästään työehtosopimusten mukaiset palkkojen korotukset ovat suuremmat kuin esitetty menojen kasvu. Jo tänä vuonna joudutaan alibudjetoinnin takia kattamaan sosiaali- ja terveysbudjetin lähes 2 miljoonan euron vaje.

Myös tulojen kehitys oli rankasti alimitoitettu, jolla perusteella myös menojen kasvua rajoitetaan. Kunnallisveron tuoton kasvu oli budjettiraamissa arvioitu ensi vuonna jäävän 4 prosenttiin. Yleinen palkkakehitys, työehtosopimuskorotukset ja arvioidut liukumat mukaan laskien tulee olemaan lähellä kymmentä prosenttia. Kunnallisveron tuotto kasvaa samassa tahdissa koska se on tasavero, eli jokaisesta lisäeurosta kertyy sama senttimäärä kunnan kassaan. Kaupunkimme talousjohto ei joko osaa laskea tai yrittää harhauttaa valtuutettuja tahallisesti.

Esitin näihin seikkoihin vedoten talousarvioraamin ja strategialinjauksen palauttamista uudelleen valmisteltavaksi ja tarkemmin selvitettäväksi. Äänin 28-15, 8 poissa, asia ei kuitenkaan palautunut. Koska en voi hyväksyä selkeää alibudjetointia esitin seuraavaksi kaupunginhallituksen päätösesityksen hylkäämistä, mutta sekin esitys kaatui.

Jätin myös aloitteen, jossa esitin kuntalaisten tiedonsaannin ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä niin, että kaupungin internetsivuilla julkaistavien pöytäkirjojen yhteydessä julkaistaisiin aina myös muutoksenhakuohjeet päätöksiin. Näyttää siltä, että muutoksenhakuun tulee pikapuoliin tarvetta

Vaalirahoituskytkennät on selvitettävä perin juurin

Kauppakeskusbisneksiä ja rakennustoimintaa harjoittavien yhtiöiden omistajien eduskuntavaalituki lähinnä keskustalaisille ja kokoomuslaisille kansanedustajille liippaa hyvin läheltä myös kunnallispolitiikkaa. Näiden tahojen kyseessä ollen kaavoituksella ja rakennusluvilla on bisneksen teossa suuri merkitys.

Kehittyvien Maakuntien Suomi ry:n vaalituen saajat ovat jotakuinkin selvillä, mutta tuen lähteet eivät vielä lähestulkoonkaan. Kyseinen yhdistys on selkeästi bulvaani, jonka suojissa yritysmaailman toimijat jakavat rahaa sopiville poliitikoille. Kunnallisvaalien lähestyessä on koko sotku selvitettävä perin juurin, jotta äänestäjille olisi mahdollisuus arvion tekemiseen ehdokkaista.

Nyt julkisuuteen noussut vaalituki on todella vain jäävuoren huippu, joka kertoo äkkirikastuneiden halusta ostaa ”oma lautanen” päättäjien pöytään. Johtavat ministerit ja muun muassa kokoomuksen napamiehet ovat saaneet rahaa veroparatiisiyhtiöiltä, joka kertoo osaltaan myös rahoituksen hämäräperäisyydestä. Suuret eduskuntapuolueet, ovat kautta aikojen saaneet tukea niin sanottujen vanhojen pääomapiirien taholta. Vaalitukea on maksettu kaiken aikaa myös vaalien välillä, joka on kertoo pahanlaatuisesta järjestelmävammasta. Ei ole yhtään ihmeellistä, että kansalaisten luottamus poliittiseen eliittiin on mennyt.

Poliitikko, joka väittää, että yritysten myöntämä taloudellinen tuki ei vaikuta päätösten sisältöön puhuu potaskaa. Liikemiehille tuen myötäminen on sijoitustoimintaa ja vaikuttamista. Poliittinen eliitti, joka elää elää irti kansalaisten arjesta on altis vaikuttamiselle ja jos on valmiiksi riittävän yritysystävällinen, ei ole tarvis edes muuttaa mielipidettään.

Pääomien omistajat ja rikkaat ovat hyvinkin kiitollisuuden velassa ainakin joillekin päättäjille. Vastiketta vaalirahoille on tullut pääomatulojen verotuksen kevennyksinä, varallisuusveron poistamisena ja rikkaiden verotuksen reippaina kevennyksinä ylipäätään. Lisäksi valtionyhtiöitä ja julkisia palveluja yksityistetään. Muun muassa terveyspalvelujen yksityistämisessä on menossa varsinainen suuroperaatio koko maassa.

Vaalituki murentaa eduskuntapuolueiden uskottavuutta

Satoihin tuhansiin euroihin nouseva lähinnä uusrikkaitten muodostamien yhdistysten eduskuntavaalituki kyseenalaistaa monien ministerien ja kansanedustajien uskottavuuden ja rehellisyyden. Kun vaalitukea on maksettu vielä vaalien jälkeenkin ja kun tukea saaneet ilmoittavat, etteivät tiedä keneltä rahaa on tullut, epäilysten herääminen ja luottamuksen kyseenalaistuminen on sitäkin ilmeisempää.

Nyt kohua herättänyt vaalituki on vain jäävuoren huippu, joka kertoo äkkirikastuneiden halusta ostaa ”oma lautanen” päättäjien pöytään. Tunnettuahan on, että rahaa on jaettu ja jaetaan suurille eduskuntapuolueille niin sanottujen vanhojen pääomapiirien taholta. Tukea jaetaan erilasin peitellyin keinoin kuten seminaarimaksuina, mainoksina ja taideostoksina.

Vaalitukea ovat jakaneet muun muassa pankit, suuret teollisuusyritykset ja rakennusfirmat. Tuki on suuntautunut erityisesti porvaripuolueille, mutta myös osa vasemmistopuolueiden ehdokkaista on ollut tuen saajina. Gryndereiden ja kunnallispoliitikkojen suhmurointi on tunnettua monissa kunnissa.

Yritysmaailman ja rikkaitten tuki eliitille vääristää jo ennestään pahasti vinoutunutta vaalirahoituksen asetelmaa. Eduskuntapuolueet ovat tässä mielessä eräällä tavalla säätiöineet eduskunnan omiin käsiinsä myöntämällä julkista rahoitusta vain itselleen. Vuonna 2007 eduskuntapuolueet myönsivät itselleen yleistä puoluetukea noin 12,5 miljoonaa ja sen lisäksi erityistä eduskuntavaalitukea noin 2,5 miljoonaa euroa. Tämän vuoden alussa eduskuntapuolueet jakoivat itselleen 18 miljoonaa euroa tiedotustoiminnan ja viestinnän tukemiseen. Tämän lisäksi ne jakavat itselleen tukea myös muihin vaaleihin, lehdistötukena, eduskuntapuolueiden kehitysyhteistyöhön, naistoimintaan, poliittisille nuorisojärjestöille jne.

Jos tällainen näin mittava taloudellinen tuki ei vaikuta päätösten sisältöihin, niin mikä sitten. On vaikea kuvitella, että varsinkaan joku liikemies jakaisi hyvän hyvyyttään päättäjille rahaa. Eikä kyse ole vain suoranaisista lahjuksista vaan ennen muuta markkinaehtoisesta politiikasta, joka palvelee suuria yrityksiä ja jossa poliittinen eliitti elää irti kansalaisten arjesta.

Pääomien omistajat ja rikkaat ovat saaneet rahalleen vastinetta runsain mitoin. Pääomatulojen verotus on kevennetty sille tasolle, että niiden osalta voidaan puhua jo veroparatiisimaisista oloista. Varallisuusvero on poistettu kokonaan ja rikkaiden verotusta kevennetty muutenkin reippaasti. Valtionyhtiöitä ja julkisia palveluja yksityistetään.

Pahin paljastuneen vaalirahoituskohun esiin tuoma ongelma on se, että kansanedustajat eivät ole kansan edustajia, vaan suuryritysten ja rikkaitten asiamiehiä ja naisia, jotka eivät tosiasiassa välitä kansalaisten suuren enemmistön, eivätkä varsinkaan köyhien ihmisten asioista.

Sakkopäivämaksut ja Kiljavan sairaala

Kaupunginvaltuutettu Maija-Liisa Pyykkönen (kesk) kommentoi ja selitteli erikoissairaanhoidon sakkopäivämaksuja Keski-Uusimaa-lehden palstoilla 11.5. Hän pitää oikeana sitä, että HUS perii kunnilta huimasi normaaleja maksuja suuremmat hoitopäivämaksut heti kotiuttamispäivän jälkeisestä päivästä lukien. Hänen mielestään tällainen puhtaasi hallinnolliseen päätökseen perustuva ja eräänlaisena äärimmäisenä markkinamekanismina toimiva käytäntö kannustaa kuntia noutamaan kotiutetut potilaat kuntien omiin tai muuten järjestämiin hoitopaikkoihin.
Tällaiselle menettelylle ei ole lääketieteellisiä tai hoitoketjun järjestämiseen liittyviä asiallisia perusteita, mutta kuntien talouteen sillä sen sijaan on merkittävät vaikutukset. Sakkopäivämaksut saattavat olla jopa lain vastaisia.
Usein miten kyseessä ovat vanhusväestöön kuuluvat potilaat, joita ei voida kotiuttaa suoraan kotiin, vaan he tarvitsevat erikoissairaanhoidon jälkeen valvottua hoitoa ja kuntoutusta. Tämä hoito tapahtuu muun muassa terveyskeskuksessa. Nämä hoitopaikat maksavat tietenkin myös ja se pitää ottaa huomioon kun hinnoittelusta puhutaan.
Jos hoitopaikkoja on liian vähän - kuten ilman muuta on – ne eivät lisäänny sakottamalla ja perimällä korkeampia hoitomaksuja välittömästi kotiuttamisen jälkeen. Kyse on siis hoitopaikkojen puutteesta, jota yritetään kiertää puhumalla niin sanotusti ”aidan seipäistä”. Sakkopäivämaksujen puolustelu on erityisen kummallista keskustan valtuustoryhmä suusta, jotka tuon tuostakin arvostelevat terveydenhuollon menojen kasvua.
Kiljavan kuntoutussairaala saattaa hyvässä lykyssä tuoda helpotusta sairaalapaikkapulaan. Toinen asia on se mikä tulee olemaan Kiljavan hoitopaikkojen hinta. Kunnat joutuvat maksamaan hoitomaksuina ensinnäkin tähän mennessä jo 12 miljoonaan nousseet remonttikulut lainojen korkoineen sekä Kiljavan sairaalayhtiön ja sairaalapalvelujen tuottajan MedOne Oy:n tuottovaatimukset. Saattaa olla hyvinkin niin, että Kiljavalla kuntoutettavan normaali hoitopäivämaksu nousee yhtä suureksi kuin HUS:n sakkopäivämaksut.
Missään tapauksessa Kiljavan sairaalaan konsultin laatima rakenne ei ole kunnille kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu, vaikka Kiljavan sairaalan ja MedOnen johtajat niin yrittivät väittääkin. Ihan oikeasti kuntien itsensä hoitaman sairaalan kustannuksia ei ole koskaan edes verrattu. Allekirjoittanut esitti Kiljavan sairaalaratkaisun päätösvaiheessa Järvenpään valtuustossa, että nyt käytössä olevan yhtiömallin sijaan muodostettaisiin kuntayhtymä, jolloin ainakin tietojen saanti olisi turvattu. Nyt homma pyörittää lähinnä MedOne Oy eikä sillä ole tosiasiassa mitään riskiä liiketoiminnassaan.
MedOne Oy tunnetaan terveydenhoitolan työvoimaa vuokraavana yhtiönä, joka harrastaa epätervettä palkkojen muuntamista pääomatuloiksi. Yksistään tämä tarkoittaa sitä, että kunnat jäävät lääkäreiden palkkojen osalta paitsi kunnallisverotuottoa, koska pääomatuloista ei peritä kunnallisveroa ollenkaan. Tämäkin huomioon ottaen kokonaisedullisuus on tyhjien tynnyreiden kolinaa.

Sairasta sairaanhoitoa

Järvenpään kaupunginvaltuutetut saivat valtuuston kokouksessa raportteja sosiaali- ja terveystoimen viime vuoden toiminnasta ja kaupungin talouden alkuvuoden kehityksestä. Ansaittua kritiikkiä herätti viime vuoden osalta ulkoistetun ja yksityistetyn vanhusten ruokapalvelun heikko taso. Kaupungin oma hyvä ruokapalvelu on vaihdettu kilpailutuksen kautta yksityiseen ja meno on sen mukaista. Heikkotasoinen ruoka tuodaan Helsingistä saakka usein miten jäähtyneenä ja tarjoillaan pahvilautasilla. Hintaa vanhuksilta peritään 10 euroa aterialta.

Useimmille valtuutetuille tämä oli uutinen ja reaktiot sen mukaisia. Valtuusto ei ole minkäänlaisessa strategiassaan päättänyt tämän kaltaisen toiminnan toteuttamisesta. Tällainen tolkuton toiminta pitää lopettaa ja palata kaupungin omaan palveluun.

Varsinainen suuri keskustelu käytiin alkuvuoden taloudellisesta kehityksestä ja siinäkin sosiaali- ja terveystoimi oli erityisen kritiikin kohteena. Talousarviossa esitetyt menot ylittyvät ja tulojakaan ei tule budjetoidulla tavalla. Valtuutetuille selitettiin, että on tehty laskentavirheitä ja että menot on alibudjetoitu ja tulot ylibudjetoitu. Tämä johtuu kaupunginhallituksen antamasta liian kireästä budjettiraamista. Tämä tunnustettiin nyt ensimmäistä kertaa, vaikka mm. allekirjoittanut totesi tämän saman jo budjetin valmistelujen yhteydessä.

Erittäin outoa on se, että erikoissairaanhoidossa käytössä olevan sakkopaikkamaksun perintäkriteereitä on kiristetty tavalla, joka automaattisesti lisää kaupungin menoja. HUS perii nyt kunnilta korotettuja sairaanhoitomaksuja jo kotiuttamispäätöstä seuraavasta päivästä lähtien. Aikaisemmin korotettua maksua alettiin periä vasta kolmantena päivänä kotiuttamispäätöksestä. Nyt ei ole enää minkäänlaista joustovaraa ja näin kunnat joutuvat maksamaan entistä enemmän ylisuuria hoitomaksuja hallinnollisen päätöksen perusteella. Järvenpään kaupunkia HUS:in valtuustossa edustavat valtuuston puheenjohtaja Kaarina Wilskman (kok) ja kaupunginvaltuutettu Pekka Luuk(sdp).

Sairaanhoitopiirien perimiä sakkomaksuja ei voida perustella lääketieteellisesti. Itse asiassa kotiuttamispäätöksen jälkeen potilaat siirtyvät toipumis- ja kuntoutumisvaiheeseen eivätkä vaadi kallista erikoishoitoa. Näin ollen hintaa pitäisi lääketieteellisillä kriteereillä tarkasteltuna alentaa.

Sairasta sanan varsinaisessa merkityksessä on kuitenkin se, että kunnat HUS:in omistajina ja suvereeneina päätöksentekijöinä päättävät itse itselleen lisää kuluja korottamalla hoitomaksuja ja kiristämällä maksukriteereitä. Kun valtuustossa itketään sairaanhoitokulujen lisääntymistä, pitäisi tämä seikka pitää mielessä.

Turun kaupunki on kyseenalaistanut sakkomaksut tekemällä niiden perinnästä valituksen hallinto-oikeuteen. Valituksen peruste on se, että koska kaupungin ja sairaanhoitopiirin välisessä perussopimuksessa ei tällaisia maksuja mainita, niiden periminen on siten lain vastaista. Ei muuten mainita HUS:in ja Järvenpään kaupunginkaan välisessä perussopimuksessa.

EU tukee työvoiman polkumyyntiä

Eduskunnan käsittelyssä oleva uusi EU-sopimus tekee uusliberalismista, voittojen maksimoinnista, julkisten palvelujen kilpailuttamisesta ja pääoman, tavaroiden, työvoiman ja palvelujen vapaasta liikkumisesta periaatteita, joita jäsenmaiden edellytetään noudattavan. Ne uhkaavat romuttaa pohjoismaisen hyvinvointijärjestelmän ja myös työehtosopimusten vähimmäisturvan.

Ammattiyhdistysliike on jo saanut katkerasti kokea, mitä pääomien, työvoiman ja palvelujen vapaan liikkumisen esteiden poistaminen merkitsee. EY:n tuomioistuin, joka tulkitsee työvoimaa koskevaa lainsäädäntöä on tehnyt 4.3. taas uuden päätöksen, tällä kertaa niin sanotussa Rüffertin jutussa. Tapaus koski Ala-Saksin osavaltion rakennushanketta, jonka urakoitsijaksi
valittu puolalainen yritys maksoi työntekijöille palkkaa alle puolet saksalaisen työehtosopimuksen vähimmäispalkasta.

Ala-Saksin lainsäädännön mukaan julkisia hankintoja kilpailutettaessa yritysten on kirjallisesti sitouduttava maksamaan työntekijöilleen vähintään voimassa olevan työehtosopimuksen mukaiset palkat. Urakkasopimus purettiin, mutta työnantaja vei asian oikeusteitse EY:n tuomioistuimeen, joka ratkaisi asian puolalaisen työnantajan hyväksi ja asetti EU-lainsäädännön osavaltion lain yläpuolelle.

Suomessa on nykyään työssä tuhansia ulkomaalaisia, joille maksetaan palkkaa huomattavasti vähemmän kuin työehtosopimukset edellyttävät. Monissa tapauksissa työehdot eivät täytä edes sopimusten minimivaatimuksia. Ay-liikkeen johtajat vannovat työehtosopimusten yleissitovuuden nimiin, mutta tosiasia on, ettei yleissitovuus suojaa vähäisimmässäkään määrin ulkomailta lähetettyä ja tilattua työvoimaa. Työsopimuslakia heikennettiin tällaiseksi Lipposen hallituksen aikana vuonna 2000.

Rüffertin tapauksen tapaan työnantajan ei tarvitse Suomessa noudattaa alan yleissitovaa työehtosopimusta, jos se on työehtosopimuslain mukaan sidottu johonkin muuhun työehtosopimukseen. EU-sopimukset eivät velvoita maksamaan lähetetyille työntekijöille suomalaisten sopimusten mukaista palkkaa. EY:n tuomioistuin tulkitsee EU-sopimuksia siten, että työnantajat voivat ”laillisesti” polkea palkkoja.

Ay-liikkeen tulisi vihdoin nähdä, mitä EU-politiikka todellisuudessa merkitsee. On aika ryhtyä ajamaan jäsenten etuja ja estää halpatyövoiman markkinoiden syntyminen. Se voi toteutua vain siten, että turvataan kaikille samanlaiset työehdot riippumatta siitä mistä maasta työntekijä on lähetetty.

Tilanteen huononemisen entisestään voi estää vain se, ettei eduskunta hyväksy Lissabonin sopimusta, joka asettaa EU:n lainsäädännön Suomen lakien yläpuolelle.

Kunnallista demokratiaa ei saa heikentää

Olemme yhdessä Järvenpään kaupunginvaltuutetun Lassi Markkasen (vihr) kanssa laatineet alla olevan kirjoituksen paikallislehtiin. Tulemmen myös toimimaan kuten sanomme.

Pääministeri Matti Vanhanen valitteli 27.3. pitämässään linjapuheessa sitä miten vaikeaa demokraattisessa päätöksenteossa on purkaa ylikapasiteettia ja luopua jostakin toiminnasta. Tällä hän tarkoitti nimenomaan kunnallista päätöksentekoa. Niinpä hän esitti demokratian kaventamista siirtymällä kunnallisessa päätöksenteossa tilaaja-tuottaja-ajatteluun rajoittamalla vaaleilla valitun valtuuston päätösvallan ainoastaan asiakkaan rooliin. Päätösvalta palvelujen tuottamisen suhteen siirrettäisiin virkamiehille ja yksityisille yrityksille.

Vanhasen esittämässä ajattelussa kuntien rakentamat ja ylläpitämät terveyskeskuksetkin voitaisiin antaa yksityislääkäreitten käyttöön. Julkisen sektorin tulisi tämän ääriuusliberalistisen liturgian mukaan huolehtia vain sellaisista tehtävistä, joista yksityinen sektori ei pysty huolehtimaan tai ei halua huolehtia. Pääministeri rajaa valtion ja kuntien tehtävät vain ns. ydintoiminnoiksi, jolloin ei tietenkään tarvita mitään demokratiaakaan.

Järvenpään valtuusto on kutsuttu koolle ylimääräiseen kokoukseen ensi maanantaina tekemään linjauspäätöstä tilaaja-tuottaja-malliin siirtymisestä vuoden 2013 alusta lähitien. Esitys on naamioitu johtamisjärjestelmän uudistamiseksi ja prosessimaiseen toimintatapaan siirtymiseksi. Tausta-aineistossa esitetyt konkreettiset toimenpiteet tähtäävät nimenomaan tilaaja-tuottaja-mallin käyttöönottamiseen. Tarkoitus on eriyttää palvelujen tuottaminen päätöksentekojärjestelmässä ja kuohia valtuuston päätösvalta pelkästään ylimalkaisten strategiapäätösten tekemiseen. Myös lautakuntien määrää on tarkoitus vähentää ja siten kaventaa kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia entisestään.

Järvenpäässä on jo jonkin verran kokemusta niin sanottujen strategioiden laadinnasta ja siitä mitä se päätöksenteon suhteen merkitsee. Lähes kaikissa valtuuston kokouksissa ovat valtuutetut olleet sen edessä, että asioita vain tapahtuu ja niitä selitellään siten, että niistä on jo strategioissa päätetty. Tosiasiassa on käynyt niin, että päätösvalta on siirtynyt valtuuston ulkopuolelle. Viimeksi saatiin kuulla, että kaupungin osittain omistamien yhtiöiden asioista ei valtuutetuilla ole oikeutta edes tietojen saantiin. Palvelujen tuottamisesta tietokin on tässä tapauksessa piiloutunut liikesalaisuuden piiriin. Tämä on tilaaja-tuottaja-mallin todellisuutta jo nyt vaikka se ei ole virallisesti käytössä.

Kunnallinen itsehallinto on niin arvokas asia, ettei sitä pidä vaarantaa seikkailupolitiikalla, joka johtaa julkisten palvelujen yksityistämiseen. Päinvastoin kunnallista demokratiaa on kehitettävä siten, että päätösvaltaa, jota nyt on delegoitu virkamiehille, kuuma-organisaatiolle ja yksityisille yrityksille palautetaan vaaleilla valituille elimille. Lautakuntien vähentämisen sijaan niitä on lisättävä muun muassa jakamalla asiakokonaisuudeltaan ylisuuri sosiaali- ja terveyslautakunta kahteen osaan.

Näistä lähtökohdista tulemme esittämään Järvenpään johtamisjärjestelmän uudistamista koskevan asian palauttamista uudelleenvalmisteltavaksi. Esitys saattaa tuntua tuulimyllyjä vastaan taistelulta, mutta kuntalaisten oikeuksien puolustamisessa tarvitaan nykyajan Don Quijoteja ja Sancho Panzoja.

Kunnissa tarvitaan omistajaohjausta

Useimmat ihmiset muistavat pääministeri Vanhasen, valtionvarainministeri Kataisen ja kauppa- ja teollisuusministeri Pekkarisen puheet siitä miten valtio yhtenä suurimmista Stora Enson omistajista ei muka voi mitenkään vaikuttaa siihen miten yhtiö toimii lakkauttaessaan kannattavaa Kemijärven sellutehdasta.
Eilen törmättiin Järvenpään valtuustossa samaan asiaan ja ehkä vielä brutaalimmalla tavalla. Käsittelyssä olleen johdon raportin yhteydessä nostin keskusteluun kaupungin osittain omistamissa yhtiöissä tapahtuneet kummallisuudet ja kysyin miten niiden toimintaa ohjataan vai ohjataanko ollenkaan.
Kyse oli Kiljavan sairaalayhtiön palvelutuottajan valinnasta, jossa ns. kilpailun on voittanut MedOne Oy, joka tunnetaan terveydenhoitolan työvoiman vuokrausfirmana ja pitkälle viedystä verokeinottelusta. Sairaala on myös häätämässä alueella toimivan päiväkodin tehdäkseen tilaa yksityiselle palveluyritykselle.
Toinen asia koski kaupungin osittain omistamaa aikuiskoulutusta järjestävää Adulta Oy:tä, joka on ulkoistamassa yksityiselle ruokalaketjulle laitoksen ruokalatoiminnan, joka on laitoksen kannattavin osa. Toimenpidettä ollaan tekemässä keskustelematta työntekijöiden kanssa.
Sosialidemokraattisen kaupunginjohtajan vastaus kysymyksiin oli kerrassaan tyrmäävä. Hän ilmoitti, että yhtiöitettyjen toimintojen käsittely ei kuulu kaupunginvaltuustolle, piste. Valtuusto ei siis tämän korkean virkamiehen mukaan ole edes oikeutettu saamaan tietoa kaupungin omistamissa yhtiöissä toteutettavasta politiikasta.
En kuitenkaan jättänyt asia siihen, vaan tein asian korjaamiseksi aloitteen, jossa esitin, että Järvenpään kaupungille laaditaan pikaisesti valtuuston käsiteltäväksi ja päätettäväksi linjaukset omistajaohjauksen demokraattisista periaatteista sekä ohjeet siitä miten valtuustoa ja lautakuntia informoidaan riittävällä tavalla ja tarpeeksi ajoissa kaupungin omien ja kuntien yhdessä omistamien kuntayhtymien, liikelaitosten ja osakeyhtiöiden toiminnasta ja suunnitelmista.

Vaalilakien uudistuksella kavennetaan demokratiaa

Hesari julkaisi tänään yleisönosastossa alla olevan kirjoitukseni mielestäni tärkeästä asiasta.

Tiedot vaalilakien muutosten valmistelusta kertovat valtapuolueiden pyrkimyksestä säätiöidä eduskuntapaikat itselleen. Vaalipiirien välisten erojen tasoittamisen varjolla ollaan vaalilakiin tuomassa neljän prosentin äänikynnystä ja vaaliliittojen kieltoa. Tällaisilla muutoksilla pyritään estämään uusien puolueiden nousu eduskuntaan ja varmistamaan nykyisten suurten puolueiden asemat.

Äänikynnys ja vaaliliittojen kieltäminen vaikeuttaisivat kansalaisten mahdollisuuksia ilmaista tyytymättömyytensä harjoitettuun politiikkaan nostamalla eduskuntaan uusia puolueita. Uusien valtakunnallisten puolueiden ohella tällaiset rajoitukset voivat estää laajaakin kannatusta nauttivien alueellisten liikkeiden edustajien pääsyn eduskuntaan. Tällainen vaihtoehtojen rajoittaminen on ristiriidassa kansalaisten osallistumista ja äänestysaktiivisuutta korostavien juhlapuheiden kanssa.

Esitettyjen muutosten sijaan vaalilakeja voidaan muuttaa ja niitä on tarve muuttaa demokratiaa parantavaan suuntaan. Vaalipiirien välisiä eroja suhteellisuuden toteutumisessa voidaan tasoittaa valtakunnallisella tasauspaikkajärjestelmällä. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että 200 kansanedustajasta 20 valittaisiin tasoituspaikoilla, joilla parannettaisiin todellisen äänimäärien mukaisen vaalituloksen kuvastumista myös eduskuntapaikkojen jakautumisessa. Tasauspaikkajärjestelmä voidaan toteuttaa ilman, että lakiin lisätään mitään äänikynnystä tai vaaliliittojen kieltoa.

Tasapuolisuutta rahoitukseen

Vaalilain muutoshankkeiden lisäksi valtapuolueiden asemaa on jo pönkitetty monilla muillakin tavoilla. Eduskuntapuolueet nostivat puoluetuen määrärahoja viime vuonna 44prosentilla. Ne ovat keskittäneet sanomalehtituen pelkästään eduskuntapuolueiden lehdille. Eduskuntapuolueet ovat alkaneet jakaa myös osan kehitysyhteistyön määrärahoista vain itselleen. Lisäksi eduskuntapuolueet kahmivat valtaosan naisjärjestöjen, nuorisojärjestöjen, vapaan sivistystyön ja eräistä muista määrärahoista.

Demokratian nimissä valtion pitäisi tukea taloudellisesti myös niitä puolueita, jotka eivät ole edustettuina eduskunnassa. Tai sitten kaikkien pitäisi tulla toimeen omillaan ilman yhteiskunnan tukea.

Kemijärven massat liikkeellä

Maanantaina 4. helmikuuta saapuivat kemijärveläisen Stora Enson tehtaan lakkauttamista vastustavan kansalaisliikkeen väki yöjunalla Helsinkiin. Osallistuin heidän mielenosoitusmarssiinsa Rautatieasemalta Eduskuntatalolle.
Kaikesta näki, että Itä-Lapin väki on tosissaan. On pysäytettävä järjetön hanke, joka lakkauttaa voittoa tuottavan tehtaan ja tuo lisää työttömyyttä Kemijärvelle Nokian suorittaman suoneniskun lisäksi. Mielenosoittajien usko poliitikkoihinkin oli vähissä. Heille on valehdeltu suut silmät täyteen.
Kemijärven massa-liike on joutunut itse selvittämään Kemijärven tehtaan kannattavuuden ja voitot. Kansaedustajille kerrottiin, että Suomen pohjoisimman tehtaan osuus Stora Enson liikevaihdosta on vain noin 1 prosentti, mutta sen tulos vastaa kymmentä prosenttia sen voitoista. Voiko juuri tämän kannattavampaa osaa yhtiössä ollakaan. Tehtaan lopettaminen maksaisi ainakin miljardi euroa.
Päättäjät saivat kuulla myös sen miten yhtiön johto on tuottanut kansainvälisissä seikkailuissa miljardien vahingot ja nyt tämän saman johdon päätöksien oikeellisuuteen pitäisi luottaa.
Mielenosoittajat osoittivat buuaamalla mielipiteensä Keskustan Hannes Manniselle ja Kokoomuksen Kimmo Sasille, jotka yrittivät selitellä miksi korkeinta päätösvaltaa maassa käyttävä taho ei tee mitään kemijärveläisten hyväksi. Vihreitten Sinnemäki ja Rkp:n Wideroos suorastaan huudettiin hiljaisiksi.
Tulipa hyvä olo taas kerran. Sellainen oli viimeksi TEHY:n mielenosoituksessa syksyllä.

Kapuloita Nokian ja Stora Enson rattaisiin

Nokian Bochumin tehtaan työntekijät Saksassa ovat vuorostaan joutuneet tämän tunnottoman rosvoyhtiön uhreiksi. Nokia on kupannut Saksan valtion tukea lähes 90 miljoona euroa ja nyt aikoo siirtyä Romaniaan kupaten lisää julkisen vallan rahoja tukiaisina. Me suomalaiset olemme saaneet kokea jo pitkään nahoissamme Nokian kuppauspolitiikan.

Nokian toiminta ei perustu minkään maan työntekijöiden eikä minkään valtion talouden tukemiselle. Sen toiminnan ainoa lähtökohta on sijoittajien sanelema mahdollisimman suuren voiton saalistaminen. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi Nokia käyttää hyväkseen työntekijöiden raakaa riistoa sekä valtioiden ja kuntien tukiaisia. Lienee niin, että Suomessakin kaikki ne kunnat, joissa on Nokian toimipaikkoja ovat luovuttaneet tonttimaat Nokialle ilmaiseksi tai pilkkahintaan. Valtio työntää Nokialle tukiaisia kaikenlaiseen tuotannon ja innovaatioiden kehittelyyn. Oikeasti Nokian toiminta on laajasti ottaen yhteiskunnallista tuotantoa, joka ei pitäisi olla yksityisomistuksessa.

Nokia jakaa miljardien osinkoja vuosittain, jotka menevät yli 90 prosenttisesti ulkomaalaisille omistajille. Syvästi yhteiskunnallisen tuotannon tulokset jaetaan siis harvoille yksityisille omistajille. Nokian toiminta kuvaa konkreettisesti tuotannon yhteiskunnallisen luonteen ja yksityisen omistuksen syvenevää ristiriitaa. Siinä kytee yhteiskunnallisen räjähdyksen siemen.

Saksan Bochumin Nokian työläisten kapina tehtaan lopettamista vastaan, Attacin julistama Nokia-boikotti, Kemijärven laaja liike Stora Enson tehtaan lopettamista vastaan ja monet muut liikehdinnät ovat terve ilmiö kapitalismia vastaan. Siitä voi olla vain tyytyväinen. Toivottavasti suomalainen ay-liikekin vihdoinkin herää huomaamaan mitä kello on lyönyt.