torstai 22. tammikuuta 2009

Omistajille suurosingot, yhtiöille miljardituet, duunareille kenkää

Kuluvan viikon maanantai (19.1.) oli talouskriisin synkin päivä Suomessa. Paperijätti Stora Enso ilmoitti lomauttavansa 5000 työntekijää ja Metso Oyj ilmoitti aikaisemman koko henkilöstö koskevan lomautuksen lisäksi noin 1400 henkilön irtisanomistarpeesta lähinnä paperinjalostuslaitteita valmistavista yksiköistä. Lisäksi Sanoma News ilmoitti 200 työpaikan vähentämisestä.
Viikon kuluessa lomautus- ja irtisanomisuutiset ovat jatkuneet päivittäin katkeamattomana virtana. Koko totuus työpaikkojen vähentämisestä ei sisälly uutisotsikoihin yltävien suuryritysten saneerauksiin. Erityisesti teollisuudessa työpaikkojen menetys voi olla julkisuudessa oleviin lukuihin nähden kaksinkertainenkin, kun otetaan huomioon se, että suuryritysten toiminta perustuu suurelta osin alihankkijoiden ja muiden ulkoistettujen palvelujen käyttöön. Esimerkiksi Metson Järvenpään tehdas on nykyisin tuotantotoiminnan osalta pelkkä kokoonpanolaitos. Osien valmistus teetetään lähes kokonaisuudessaan alihankintoina ja kun Metso supistaa toimintaa loppuvat työn alihankkijoiltakin.
Työttömyysluvut ovat luultavasti huomattavasti korkeammat jo nyt kuin viralliset tilastot kertovat. EU-tilastointi vääristää totuutta muun muassa siltä osin, että lomautettuina olevia ei lueta työttömiksi.
Työttömyyden kasvusta tehdyt ennusteetkin tälle vuodelle ovat kriisin syvyyttä vähätteleviä. Maan hallitus ja ay-liikkeen huippujohto puhuvat ”vain” parin prosenttiyksikön kasvusta. Kaikki tapahtumat viittaavat siihen, että työttömyysaste kipuaa hyvinkin nopeassa tahdissa kaksinumeroiselle tasolle.
Silmiinpistävää on se, että työpaikkojen vähentämisen kärjessä ovat samat suuryritykset, jotka ovat komeilleet koko 2000 luvun alun ajan suurimpia voittoja tuotavien ja eniten osinkoja jakaneiden kärkijoukossa. Lähes kaikki niistä ovat pörssiyhtiöitä, joiden voitto vuona 2007 oli 20 miljardia euroa ja josta ne jakoivat viime vuoden kevätkaudella osinkoina omistajille 11 miljardia euroa.
Näillekö samoille firmoille ollaan kilpahuutokaupalla vaatimassa miljardien elvytystukiaisia ilman velvoitteita työpaikkojen säilyttämisestä. Eikö nyt pitäisi satsata julkiseen sektoriin, kuntien talouden kohentamiseen ja valtion hallitseman tuotantotoiminnan kehittämiseen.
Silmiinpistävää on myös ay-liikkeen johdon mitään tekemättömyys tässä äärimäisen vakavassa tilanteessa. Pahaenteisiä ovat ne viestit, joiden mukaan menossa on keskitetyt huippujohtajien väliset neuvottelut työttömyysturvaan tehtävistä leikkauksista.
Irtisanomiset ja lomautuksen on kerta kaikkiaan pysäytettävä. On kyseenalaistettava voittoa tuottavien ja vakavaraisten yhtiöiden lomautukset ja irtisanomiset. Se kuuluu ay-liikkeen tehtäviin. Ei ole niin, etteikö irtisanomisille ja lomautuksille voi mitään. Kyllä voi, jos on haluja.

torstai 15. tammikuuta 2009

Yksityistäminen tuli Kiljavalla tiensä päähän

Kiistelty Kiljavan sairaalan remontointi ja käynnistäminen kuntoutussairaalana on kohdannut vakavia vaikeuksia. Kiljavan sairaala Oy:n hallituksen kunnille antaman informaation mukaan yhtiön toiminta on raskaasti tappiollista. Käyttöön valmistuneista 60:ta hoitopaikasta on viime vuonna ollut käytössä keskimäärin 28-30, siis alle puolet ja potilaista on huomattava osa ollut muita kuin keskiuusmaalaisia, joita varten koko hanke käynnistettiin. Yhtiön hallitus valittelee sitä, että kunnat eivät lähetä potilaita Kiljavalle. Julkisuuteen on ollut tieto siitä, että palveluja tuottava ylikansallinen MedOne Oy on käynnistänyt yt-neuvottelut tarkoituksenaan ilmeisesti vähentää työntekijöitä.
Kiljavan sairaalahanke käynnistyi ja vietiin kuntien valtuustoissa päätökseen menneen valtuustokauden alkupuolella. Hanketta valmisteli konsultti, joka osoittautui yhden asian mieheksi, eli yksityisen lääkäribisneksen asiamieheksi, joka teki selvityksen, jossa ei julkiseen sektoriin perustuvaa toimintamallia asiallisesti ottaen oltu huomioitu juuri ollenkaan. Mitään kunnollisia vertailutietoja ei ollut käytettävänä. Konsultin esittämää mallia masinoitiin ennen kuulumattoman hienona, kannattavana ja kunnille edullisena.
Allekirjoittanut oli Järvenpään valtuustossa tätä selkeää yksityistämistä vastaan ja esitti hankkeen toteuttamista kuntien hallitsemana kuntainliittona tai liikelaitoksena, jossa palvelut tuotetaan julkisena toimintana. Jo silloin oli nähtävissä se mikä nyt on alle puolessa vuodessa käynyt toteen.
Yksityistämiskonsultin esityksen mukaan toteutettu malli on johtanut siihen, että yksityiset firmat rahastavat kuntia Kiljavalla yksinoikeudella. MedOnen ylihinnoittelu on johtanut siihen, että kunnat eivät kirjoita maksusitoumuksia eivätkä lähetä potilaita kuntoutukseen ja näin ollen koko idea on kuivumassa kokoon.
Kun kunnat joka tapauksessa joutuvat maksamaan sairaalan remonttikustannukset ja arvonlisäveron, jota oman toimintana järjestetyssä mallissa ei olisi ollenkaan, on Kiljavan kuntoutuksesta tullut todella hintavaa. MedOne on nyt pesemässä pörssiyhtiölle ominaiseen tapaan omat kätensä katastrofista vähentämällä työntekijöitä.
Nyt kuntien pitäisi ottaa lusikka kauniiseen käteen ja purkaa käyttöön otettu malli ja muuttaa se kuntien ja kuntalaisten etujen kannalta paremmaksi ja edullisemmaksi julkiseen toimintaa perustuvaksi kuntoutustoiminnaksi.
Kiljavan sairaalan taloudellinen katastrofi on myös varoittava esimerkki terveydenhuollon alueella koko maassa. Kiljavalla toiminnan hallinta ja päätösvalta on siirtynyt käytännössä täysin MedOnen käsiin eikä sairaalayhtiön poliittisin perustein valitulla hallituksella ole sen enempää lääketieteellistä kuin taloudellistakaan osaamista hallita asioiden kulkua. Kuntien valtuustot tai edes hallitukset eivät saa edes kunnollista informaatiota ja siksi Kiljavan talouskatastrofi ja yt-neuvottelut tulivat täytenä yllätyksenä.
Kiljavaa ei pelasta se, että sen omistajaksi yritetään haalia lisää kuntia koska MedOnen toiminta ylihinnoiteltuine palveluineen jatkuisi ennallaan.