torstai 4. marraskuuta 2010

Kiljava käy kunnille kalliiksi

Keski-Uusimaa lehti julkaisi 13.10. jutun, jonka perusteella saattoi saada sellaisen käsityksen, että vielä keväällä konkurssikypsässä sairaalassa kaikki on nyt hyvin ja kunnat eivät joutuneet satsaamana mitään lisää sen pelastamiseksi. Jutun anti jäi kuitenkin suurelta osin puutteelliseksi ja vähän niin kuin menestyspropagandan tasolle. Tärkein asia jäi kokonaan epäselväksi, eli miten paljon kunnille tulee maksamaan hoitovuorokausi/potilas, josta saisi kuvan hankkeen mielekkyydestä.
Niinpä aktiivinen lukija joutuukin selvittämään näitä asioita itse. Uusi asia on nyt se, että Kiljavan sairaalan osakaskunnat ovat sitoutuneet maksamaan sairaalayhtiön velkoja jyvitettynä osakkuuden mukaan. Kunnat saavat laskun riippumatta siitä ovatko ne lähettäneet ainuttakaan potilasta sairaalaan. Järvenpään kaupunki maksaa tätä laskua 295 500 euroa vuodessa. Jos kaupunki lähettää Kiljavalle kuntoutuspotilaita niin, että siellä on hoidossa joka päivä keskimäärin 6 järvenpääläistä potilasta, joka lienee nykyisen tarpeen mukaan kohtalaisen lähellä, tulee hoitopäivälle jo tästä hintaa noin135 euroa/potilas.
Kiljavan sairaalan hinnaston perusteella, joka on ollut voimassa tämän vuoden alusta, ovat hoitopäivien hinnat 422 eurosta 269 euroon riippuen kuntoutettavan vamman tai sairauden laadusta. Potilaalta peritään lisäksi 11,30 euroa päivältä. Kuten tiedetään sairaalan palvelutuotannosta vastaa yksityinen kansainvälisessä omistuksessa oleva terveysalan firma Attendo MedOne.
Sairaala ilmoittaa erittelyssään, että hoitovuorokauden hinta sisältää 109 euroa kiinteistökustannuksia, joka lienee se osuus, jonka kunnille määrätty kiinteä maksu korvaa. Tätä ei voi tietää varmuudella koska Keskarin jutusta eikä sairaalan kotisivuilta saa asiasta uutta tietoa. Mutta hinta hoitopäivää kohden näyttää nousseen reippaasti.
Sairaalayhtiö ilmoittaa myyvänsä kuntoutuspalveluja myös muille kunnille ja ulkopuolisille tahoille. Näin syntyy tilanne, jossa osakaskunnat subventoivat näiden hoitopäivien hintaa reippaasti.
Yhtä kaikki kahteen yhtiöön jakamisen malli näyttää tulevan Kiljavan sairaan osakaskunnille entistä kalliimmaksi eikä ole vaikea ennustaa sitäkään, että tulevaisuudessa sairaalayhtiö on taas käsi ojossa pyytämässä lisää rahaa. Yhtiön perusongelmiahan ei näillä tempuilla poistettu, vaan ainoastaan hämärrettiin mahdollisuuksia seurata ja ottaa selvää tästä sopasta.
Pakkomielteinen yksityistäminen ja kunnallisten päättäjien tolkuton omien virheiden peittämisen tarve uusilla entistä pahemmilla virheillä, on nykyisen kunnallispolitiikan suurin ongelma. Eikä se muutu ennen kuin kuntalaiset heräävät näkemään edes joitakin tosiasioita.

torstai 15. huhtikuuta 2010

Vaalitukea myös eduskunnan ulkopuolisille puolueille?

Oikeusministeriön asettama selvityshenkilö Johanna Korhonen esittää, että myös eduskunnan ulkopuolisille puolueille annettaisiin taloudellista tukea vaalikampanjointiin. Esitetty tuki ei poistaisi eduskuntapuolueiden etuoikeutettua asemaa ja valtavaa taloudellista epäsuhtaa, joka vallitsee puolueiden välillä. Myönteistä siinä on kuitenkin se, että selvityksessä tunnustetaan nykyinen demokratian toteutumisen kannalta kestämätön tilanne.
Taloudellisen tuen lisäksi Korhosen esityksessä on monia mielenkiintoisia ja kannatettavia ajatuksia puolueiden medianäkyvyyden tasapuolistamiseksi. Muun muassa internetin ja sosiaalisen median käyttöön liittyvät esitykset parantaisivat kansalaisten mahdollisuuksia seurata poliitikkojen tekemisiä ja tekemättä jättämisiä paremmin. Tavoitteena on myös kiinnostuksen lisääminen poliittiseen päätöksentekoon.
Erikoista onkin, että valtamedia on jättänyt lähes huomiotta Korhosen kriittiset näkökohdat, jotka liittyvät julkisuuteen/mediaan ja niiden yhteydestä vaaleihin sekä niihin liittyvät ehdotukset. Eräs mielenkiintoinen avaus on se, että internettiin luotaisiin seurantajärjestelmä, jonka avulla kansalaiset voisivat verrata valittujen edustajien toiminnan lisäksi myös muiden ehdokkaina olleiden kannanottoja samoihin kysymyksiin.
Kunnat saisivat tehtäväksi vaalitaulujen paikalleen laittamisen ja niistä ei saisi periä maksuja. Toripaikat pitäisi vaalikampanjan aikana olla ehdokkaille ja puolueille maksuttomia ja myös kauppakeskusten pitäisi antaa mahdollisuus vaalikampanjointiin.
Korhonen on puuttunut myönteisellä tavalla niihin kysymyksiin, joihin myös SKP on kiinnittänyt huomiota ja tehnyt esityksiä vaalilainsäädännön valmistelun eri vaiheissa.
Pahasti ristiriidassa Korhosen esittämien demokratiaa parantavien ehdotusten kanssa on vaalilain uudistamiseksi tehdyt esitykset. Oikeusministeriö on ”säätiöimässä” eduskuntaa entistä vankemmin eduskuntapuolueiden käsiin, esittämällä eduskuntavaaleissa kolmen prosentin valtakunnallista äänikynnystä ja kieltämällä vaaliliitot.
Oikeusminiteriö seuraa toimettomana myös vaalirahoituksesta käytävää keskustelua ja päivittäin paljastuvaa ilmiselvää poliittista korruptiota.

maanantai 12. huhtikuuta 2010

Miksi samat virheet toistetaan?

Järvenpään kaupunki suunnittelee rakentavansa uuden terveystalon. Hanke on tietysti tarpeellinen ja se olisi pitänyt jo vuosia sitten toteuttaa, mutta muut kiireet ovat ajaneet kaupungin korkeimman johdon muihin puuhiin.

Terveystalon sinänsä myönteisessä rakentamispäätöksessä oli eräs hälyttävä piirre, josta syystä hanke olisi laitettava uuteen valmisteluun. Terveystalo aiotaan muodostaa kiinteistöyhtiömallin varaan ja että myös omistus olisi yhteistä yksityisten tahojen kanssa.

On ihan pakko kysyä, että eikö Järvenpään kaupunginhallitus ja valtuuston kokoomuslaiset, demarit ja vihreät todellakaan opi mitään edes kantapään kautta. Lähimenneisyydessä on ainakin kaksi täydelliseen katastrofiin johtanutta osakeyhtiöperustaista hanketta, nimittäin Kiljava ja Adulta. Molemmissa on käynyt niin, että yksityinen bisnes käyttää kunnallista osakeyhtiötä lypsylehmänään. Kyse on olosuhteet huomioon ottaen valtavista rahasummista.

Adultaa käyttivät erilaiset konsulttifirmat rahasamponaan ja veronmaksajien rahoja siirrettiin heidän taskuunsa ilman asiallisia perusteita. Kaikkiaan opetusministeriöltä kupattiin yli 30 miljoonaa euroa. Nyt se on haettu konkurssiin ja kuntien tappiot, jotka Järvenpään kaupungin osalta ovat kaikkein suurimmat. Ne nousevat mittaviin summiin ottaen huomioon, että Adultan kiinteistöt ovat todella arvokkaat. Kiljavan loppusaldoa ei vielä ole tiedossa, mutta muun muassa Järvenpään kaupunki on sitoutunut maksamaan isoja summia sairaalayhtiölle käytännössä vailla vastinetta.

Oleellista näissä tapauksissa on se, että päättäjiltä on kadonnut niiden suhteen kontrolli. Hommia on hoitanut pieni johtoeliitti, jonka pitäisi tietenkin kantaa tekemisistään ja tekemättä jättämisistään vastuutakin. Ainakin pitäisi estää tämän kyseenalaiset taidot omaavan eliitin tekemästä uusi kupruja, ennen kuin ne käyvä kuntalaisille liian kalliiksi.

Jotta terveystalo voisi rakentua hallittavalle ja hallinnassa olevalle pohjalle, niin se täytyy myös mahdollistaa. Paras tapa on suora kaupungin hallintaan perustuva pohja ja riittävä kontrolli valtuuston asettaman työryhmän muodossa.