tiistai 16. lokakuuta 2012

Ikäihmiset eivät ole syyllisiä kuntien talousvaikeuksiin

Kuntien pakkoliitoksia perustellaan sillä, että suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle ja kuntien huoltosuhde heikkenee. Huoltosuhdevouhottajat olettavat, että ihmisen ikääntyessä hänestä tulee pelkkä kulu. Kyse on ikäihmisten perusteettomasta ja törkeästä syyllistämisestä.
Tässä ajattelumallissa ei oteta huomioon, että ikääntyvät ihmiset saavat eläkettä, joka on osa heidän palkkaansa. Tätä eläkeläisille kuuluvaa palkkarahastoa on nykyisin noin 140 miljardia euroa ja se kasvaa joka vuosi enemmän kuin sieltä maksetaan ulos eläkkeinä.
Ikäihmiset eivät heittäydy yhteiskunnan harteille, vaan osallistuvat aktiivisesti muun muassa kolmannen sektorin toimintaa erilaisissa järjestöissä. Puhumattakaan isoäitien ja -isien varsinaisesta leipätyöstä lastenlasten hoivaajina ja heistä huolehtijoina silloin kun vanhemmat eivät ehdi ja jaksa. Monasti isovanhemmat osallistuvat myös taloudellisen tuen muodossa jälkeläistensä hyvinvoinnin ylläpitämiseen.
Ikäihmiset maksavat eläkkeistään suurempaa veroa kuin työssäkäyvät samansuuruisesta palkasta. Näin he osallistuvat omien palvelujensa rahoittamiseen Toisin kuin ne suurituloiset, jotka eivät maksa pääomatuloista kunnille veroa eivätkä osallistu palvelujen rahoittamiseen millään tavalla.
Verolainsäädännössä on porsaanreikiä, joilla rikkaat pääomatulojen saajat saavat itselleen veroparatiisinomaiset olosuhteet. Nämä porsaanreiät mahdollistavat tietyin edellytyksin nostaa pörssin ulkopuolisista yrityksistä osinkoja ilman minkäänlaista veroa minnekään. Nykyisin näitä osinkoja voi nostaa 60 000 euroa vuodessa. Verottomia osinkotuloja oli vuosina 2005 – 2009 lähes 2 miljardia euroa vuodessa. Pörssiyhtiöiden osinkojen vero on jäänyt alle 20 prosentin.
Omaisuus- ja yrittäjätulon osuus bruttokansatulosta oli viime vuonna noin 40 miljardia euroa. Kunnallisveroa ei makseta minkäänlaisista pääomatuloista.
Yhdeksän suurinta pörssiyhtiötä maksoivat vuoden 2010 verotuksessa Suomeen yhteisöveroja 448 miljoonaa euroa. Yhtiöt tekivät yhteensä 8,3 miljardin euron voitot. Yhteisöveron osuus oli siis noin 5,4 prosenttia.
SKP:n kunnallisvaaliohjemassa esitetään kunnallisveron muuttamista progressiiviseksi ja että nyt kunnallisverosta vapaista pääomatuloista perittäisiin kunnallisvero kuten muistakin tuloista.
Pelkästään pääomatulojen verottamisella saataisiin kunnille lisää tuloja 1,5 miljardia euroa.

Rahat veronkierrosta kuntien verenkiertoon!

1990-alussa tehtiin Suomessa verolainsäädäntöön veroparatiisimaiset olosuhteet rikkaille antava porsaanreikä. Tämä porsaanreikä mahdollistaa sen, että tietyin edellytyksin pörssin ulkopuolisista yrityksistä on voinut nostaa osinkoja ilman minkäänlaista veroa minnekään 90 000 euroa vuodessa. Nykyisin näitä osinkoja voi nostaa 60 000 euroa vuodessa. Täysin verottomia osinkotuloja oli vuosina 2005 – 2009 lähes 2000 miljoonaan euroa keskimäärin vuodessa.
Verotutkija Markku Hirvonen laski että ulkomaalaisille tai ulkomaalaisina esiintyville henkilöille maksettiin Suomesta osinko- ja korkotuloja noin 5 miljardia euroa vuonna 2008. Myös ulkomailta saatuja osinko- ja myyntivoittotuloja jätettiin ilmoittamatta lähes miljardin verran. Ulkomailla etävälittäjien kautta toimivat ja hallintarekistereihin piiloutuvat sijoittavat kiertävät verotusta sumeilematta.
Pörssiyhtiöiden jakamien osinkotulojen verotuskin on ollut vain parinkymmenen prosentin luokkaa.
Kaikkiaan omaisuus- ja yrittäjätulon osuus bruttokansatulosta on ollut viimeisen 10 vuodan aikana 25-30 prosenttia, viime vuonna euromääräisesti noin 40 miljardia euroa.
Kunnallisveroa ei makseta minkäänlaisista pääomatuloista, joita osinkotulojen ohella ovat muun muassa myyntivoitot, korkotulot ja vuokratulot. Pääomatuloista ei myöskään makseta sosiaaliturva- ja eläkevakuutusmaksuja.
Helsingin sanomien teettämän selvityksen mukaan myös suurten yhtiöiden verotus Suomessa on höyhenen keveää. Yhdeksän suurinta pörssiyhtiötä maksoivat viimeksi vahvistetussa vuoden 2010 verotuksessa Suomeen yhteisö- eli yritysveroja yhteensä 448 miljoonaa euroa. Samana vuonna nuo yhtiöt tekivät yhteensä 8,3 miljardin euron voitot ennen veroja. Suomeen päätyvien verojen osuus näiden yhtiöiden tuloksesta oli noin 5,4 prosenttia.
Muun muassa Metso ei maksa yhteisöveroa Järvenpään kaupungille eikä ylipäätään Suomeen ollenkaan. Kunnat ovat saaneet yhteisöveron tuotosta vaivaisen parinkymmenen prosentin siivun, joten suuryhtiötkään eivät sanottavasti osallistu palvelujen rahoittamiseen. Monesti on vielä niin, että suuryhtiön ja joskus pienemmätkin vaativat ja saavat kunnilta etuuksia, jotka ylittävät niiden maksamien verojen tuoton.
SKP:n kunnallisvaaliohjemassa esitetään kunnallisveron muuttamista progressiiviseksi ja että nyt kunnallisverosta vapaista pääomatuloista perittäisiin kunnallisvero kuten muistakin tuloista.
Tämä muuttaisi verotuksen rakennetta oikeudenmukaisemmaksi ja lopettaisi rikkaitten pääomatuloja saavien vapaamatkustajuuden. Näin saataisiin rahat veronkierrosta kuntien verenkiertoon.
Pelkästään pääomatulojen verottamisella saataisiin kunnille lisää tuloja 1,5 miljardia euroa.
Kun Kataisen oikeistohallitus on valmis jakamaan eurooppalaisille suurpankeille miljarditolkulla kriisitukiaisia, niin täytyy olla varaa korjata kotimaan verotuksen sietämätön vääristymä.

torstai 20. syyskuuta 2012

Olipahan kokemus

Yle-Helsinki käynnisti kunnallisvaalikiertueen Järvenpäässä 20.9. kolme tuntia kestäneellä toritapahtumalla. Siitä oli ilmoitettu hyvissä ajoin kaikille puolueille ja markkinoitiin uutterasti radion välityksellä sekä internetissä. Ajattelin, että onhan radio kerrankin oikealla asialla kansan parissa.
Menin hyvin valmistutuneena paikalle, koska tervetulleeksi oli toivotettu. Ilmoittauduin hyvissä ajoin toimittajille halukkaaksi osallistumaan keskusteluun ja tekemään kysymyksiä.
Homma alkoi ja toimittajat jaarittelivat niitä näitä ilmoista ja muusta tyhjänpäiväisestä. Ilmeisesti radiolähetykseen pääsi torilta alussa parin tunnin ajan pieniä pätkiä ja joitakin katuyleisöstä poimittuja haastatteluja. Kello 13 päästiin asiaan ja yllätys, yllätys, toimittajat olivat kutsuneet keskiuusmaalaisista kunnista kaksi eduskuntapuolueiden edustajaa kustakin keskustelemaan pareittain neljäksi minuutiksi kutakin kuntaa koskevista lähinnä viemäri- ja vesijohtopolitiikan tasoa olevista kysymyksistä ja tietenkin kuntaliitoksista. Esiintymään pääsivät kolme demaria, kolme kokoomuslaista, kaksi vihreätä, kaksi perussuomalaista, kaksi keskustalaista, yksi kristillisdemokraattia ja yksi vasemmistoliittolainen.
Tyhjänpäiväisiin kysymyksiin saatiin vielä tyhjänpäiväisempiä vastauksia. Kaikki kärkevät ongelmat ohitettiin kuten terveyspalvelujen romahtaminen, kaikissa kunnissa esillä olevat palvelujen karsimiset ja kuntaliitoshankkeiden todelliset vaikutukset.
Mutta varsinainen pohjanoteeraus tapahtui siinä, kun toimittajat eivät kysyneetkään mitään niiltä jotka olivat ilmoittautuneet kysymyksiä esittämään, vaan kiersivät ne henkilöt kaukaa. Niinpä saatoin tapahtuman loputtua todeta, että minut oli kutsuttu kuulijaksi eduskuntapuolueiden propagandatilaisuuteen. Ellen olisi paksunahkainen, voisi tuntea itseni nöyryytetyksi. Varmaan oli pettynyttä yleisökin, joka oli houkuteltu paikalle.
Muuten, kun ripitin paikan päällä ohjelman tuottajaa törkeästä syrjinnästä ja kuntalaisten aliarvioimisesta, sain ikään kuin lohdutukseksi Yle Radio Suomi-kirjan. Avasin sen kotona ja totesin sen aivan tyhjäksi. Ei sanan sanaa. Kirja kertonee kaiken Ylen nykytilasta.

maanantai 17. syyskuuta 2012

Minun kamelinkarvatakkiini ei kosketa

Järvenpääläinen kaupunginvaltuutettu ja liikemies Tomi Riihimäki (kok) kävi hyökkäykseen esittämääni veropoliittista linjaa vastaan (Keski-Uusimaa 16.9.12). Hänen argumenteisaan kaikuu vapaamatkustajan ääni: minun kamelinkarvatakkiini ei pidä koskea – köyhät kyykkyyn.
En tiedä kuinka suuret ovat Riihimäen henkilökohtaiset pääomatulot, mutta taitavana liikemiehenä hän ei taatusti ole jättänyt eikä jätä käyttämättä 1990-alussa veropolitiikkaan veroparatiisimaiset olosuhteet rikkaille antavaa porsaanreikää. Tämä porsaanreikä mahdollistaa sen, että tietyin edellytyksin pörssin ulkopuolisista yrityksistä on voinut nostaa osinkoja ilman minkäänlaista veroa minnekään 90 000 euroa vuodessa. Nykyisin näitä osinkoja voi nostaa 60 000 euroa vuodessa.
Pörssiyhtiöiden jakamien osinkotulojen verotuskin on ollut vain parinkymmenen prosentin luokkaa. Kunnallisveroa ei mistään pääomatuloista makseta ollenkaan.
Helsingin sanomien teettämän selvityksen mukaan myös suurten yhtiöiden verotus Suomessa on höyhenen keveää. Yhdeksän suurinta pörssiyhtiötä maksoivat viimeksi vahvistetussa vuoden 2010 verotuksessa Suomeen yhteisö- eli yritysveroja yhteensä 448 miljoonaa euroa. Samana vuonna nuo yhtiöt tekivät yhteensä 8,3 miljardin euron voitot ennen veroja. Suomeen päätyvien verojen osuus näiden yhtiöiden tuloksesta oli noin 5,4 prosenttia.
Kunnat ovat saaneet yhteisöveron tuotosta vaivaisen parinkymmenen prosentin siivun, joten suuryhtiötkään eivät sanottavasti osallistu palvelujen rahoittamiseen. Monesti on vielä niin, että suuryhtiön ja joskus pienemmätkin vaativat ja saavat kunnilta etuuksia, jotka ylittävät niiden maksamien verojen tuoton.
Esittämässäni veropoliittisessa linjauksessa ei ole niinkään kyse veroasteesta, vaan verotuksen oikeudenmukaistamisesta. Siihen meillä on varaa. Pelkästään saattamalla pääomatulot verotuksellisesti samalle viivalle palkkatulojen kanssa, saataisiin kunnille lisää tuloja 1,5 miljardia euroa.
Kuvaavaa on, että Kataisen oikeistohallitus on valmis jakamaan eurooppalaisille suurpankeille miljarditolkulla kriisitukiaisia, mutta ei halua oikaista verotuksen valtavaa vääristymää.

torstai 6. syyskuuta 2012

Leikkauspolitiikka on pysäytettävä

Järvenpään kaupunginvaltuustossa kuultiin kaupunginjohtajan madonluvut tulevasta taloudellisesta kehityksestä. Tätä jargonia säestää valta-akselin ryhmät Kokoomus ja SDP. Jos kuntavaaleissa ei väri muutu toiseksi, on järvenpääläisille pienituloisille, eläkeläisille ja lasiperheille luvassa ankeita aikoja – tai paremminkin kurjistumisen jatkoa.

Jyrki Kataisen ja Jutta Urpilaisen johdolla tehty valtion budjettiesitys jatkaa kuntien palvelujen rahoituksen leikkaamista. Kuntien valtionosuuksien leikkaukset nousevat jo yhteensä 1,2 miljardiin euroon. Leikkaaminen kohdistuu raskaimmin pieni- ja keskituloisiin. Samalla se vaikeuttaa erityisesti naisten asemaa. Kuntien palvelujen leikkaamisesta hyötyvät vain markkinoitaan laajentamaan pyrkivät yksityiset firmat.

Vanhuspalvelulakiin ei tullut SDP:n lupaamia hyvän hoidon edellyttämiä henkilöstömitoituksia. Lain toteuttamiseen annetaan kunnille vain murto-osa tarvittavista varoista ja sekin otetaan toisella kädellä pois leikkaamalla kuntien peruspalvelujen yleisiä valtionosuuksia. Lapsiperheiltä hallitus leikkaa palvelujen lisäksi lapsilisien indeksikorotukset kolmelta vuodelta. Opintorahan korottamisen sijasta hallitus esittää opintorahaan 22 miljoonaa euroa nykyistä vähemmän.

Tosiasia on, että julkisten menojen leikkaaminen vain pahentaa talouskriisiä ja lisää ihmisten turvattomuutta. Talouskriisiä käytetään nyt sumeilematta tulonjaon muuttamiseen lisää suurituloisten ja pääomatuloja saavien hyväksi. Tätä tarkoittaa myös kaupunginjohtaja Kukkosen leikkauspolitiikalla uhoaminen.

Lisää rahaa perusturvaan, työllisyyteen, julkisiin palveluihin ja muihin tärkeisiin kohteisiin löytyy kiristämällä pääomatulojen ja suurituloisten verotusta, karsimalla suuryhtiöille esitettyä satojen miljoonien verohelpotuksia ja leikkaamalla uusiin asehankintoihin ehdotetuista 560 miljoonan määrärahoista.

Pääomatulojen verovapaus kunnallisverotuksessa on lakkautettava. Tämä toisi kunnille välittömästi lisää tuloja noin 1,5 miljardia euroa, eikä olisi mitään tarvetta leikata palveluista.

Järvenpäässä on liikkeellä kuntalaisaloite, jolla ajetaan maksuttoman perusterveydenhuollon toteuttamista. Itse asiassa tämä aloite on hyvää säästöpolitiikkaa. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana tehdyillä leikkauspäätöksillä ja terveyskeskusmaksujen käyttöönotolla, on saatu aikaiseksi räjähdysmäinen terveyserojen kasvu Suomessa.

Pienituloisimman ja suurituloisimman viidenneksen välinen eliniän odote 35-vuotiailla miehillä on kasvanut noin 7,5 vuodesta 12,5 vuoteen. Tälle kehitykselle ei ole laskettu hintaa, mutta voi olettaa sen olevan melkoinen liian myöhäisen hoitoon hakeutumisten seurauksena ja lyhentyneinä työurina. Älytöntä terveyskeskusmaksuissa on se, että niiden tuotoista noin 1/3 menee maksujen perimiseen.

Keitähän olivatkaan ne nerot, jotka tämä keksivät ja jotka tätä vieläkin kannattavat.


maanantai 4. kesäkuuta 2012

Demokratiaa on laajennettava, ei supistettava

Varatuomari Arto Nätkynmäki opponeeraa allekirjoittanutta kuntademokratian kysymyksissä Keski-Uusimaassa 2.6. olettaen, että viisaus saadaan mahtumaan pienempäänkin päättäjäporukkaan. Näin varmaan onkin ja tiedetään, että pyrkimyksiä tähän suuntaan eräillä tahoilla on ihan liiankin kanssa. Jotkut bisnestahot ottaisivat kernaasti itselleen hoidettavaksi esimerkiksi kaavoitukset ja rakennustoiminnan suunnittelut. Sellaista valitettavasti tapahtuukin, mutta silloin ei toteudu kuntademokratian voimassa olevat periaatteet. Lakiin perustuvaa kunnallista päätöksentekoa ei pidä luovuttaa millekään epävirallisille konklaaveille, vaan sitä on laajennettava ja vahvistettava. Nätkynmäki ihmettelee miten Helsinki ja muut suuret kaupungit tulevat toimeen vaikka valtuutettujen määrä on suhteellisesti pienempi kuin keskiuusmaalaisissa kunnissa. Eivät ne tulekaan. Esimerkiksi Helsingin valtuusto on paikannut demokratiavajetta delegoimalla päätösvaltaa 31:lle lautakunnalle ja johtokunnalle. Lautakunnilla on lisäksi 7 jaostoa. Tällä tavoin päätöksentekoa on hajautettu paljon valtuustoa laajemmalla. Silti demokratian tila Helsingissä ei ole parhaalla mahdollisella tolalla. Lisäksi Helsingillä on erityinen demokratiaryhmä, jonka tehtävänä on luoda uusia demokratiaa laajentavia ja asukkaitten vaikutusmahdollisuuksia lisääviä rakenteita ja menettelytapoja. Nätkynmäki esittää, että varsinaista päätöksenteon laajaa demokratiaa tärkeämpää on se, että kuntalaiset voisivat osallistua päätösten valmisteluprosessiin. Minusta nämä kaksi asiaa eivät ole tosiaan pois sulkevia, vaan tosiaan tukevia. Itse asiassa valmisteluprosessiin osallistuminen pitäisi virallistaa sen nykyisen muodollisen luonteen sijaan. Myös kunnallisten kansanäänestysten käyttöä pitäisi laajentaa ja tehdä niistä sitovia. Nykyisin päättäjien ei ole pakko noudattaa kansanäänestyksen tulosta. Oleellista on kuitenkin se miten kuntalaisten suoraa päätösvaltaa voitaisiin lisätä. Maailmalla ja myös Euroopassa on nykyisin monia kuntia, joissa on käytössä osallistuva budjetointi. Esimerkiksi Sevillassa alettiin jo vuonna 2004 siirtää päätösvaltaa kaupungin raha-asioista valtuustolta 21 kaupunginosakokoukselle. Yleisten töiden, liikunta-, nuorisoasiain-, koulutus-, kulttuuri-, ympäristö- ja terveystoimet antoivat yli 30 miljoonaa euroa budjeteistaan asukkaiden päätöksenalaiseksi. Tähän meilläkin pitäisi päästä. Kataisen hallituksen esityksestä ei jää käteen muuta kuin pakkotoimet ja demokratian romuttaminen - valitettavasti

maanantai 28. toukokuuta 2012

Kuntauudistus on katastrofi

Järvenpään kokoomuslainen kaupunginvaltuutettu Tomi Riihimäki on Keski-Uusimaa-lehden kirjoituksessaan 28.5. vastustavinaan sixpäck-hallituksen kuntauudistusta sillä perusteella, että se saattaa käydä kalliiksi koska työntekijöille on luvattu viiden vuoden irtisanomissuoja. Tässä hän tulee paljastaneeksi koko kuntahankkeen todelliset tarkoitusperät, eli oikeiston tavoitteena on lopettaa kuntien työpaikkoja rankalla kädellä. On puhuttu työpaikkojen vähentämisestä 10 prosentilla. Siis 43 000:lla. Riihimäki ja muut oikeistopoliitikot eivät kerro koko totuutta kuntien pakkoliitosten seurauksista. He eivät muun muassa kerro niistä kokemuksista, joita syntyi, kun niin sanottu paras-hanke pantiin toimeen ja suuri määrä kuntia yhdistettiin enemmän tai vähemmän pakkokeinoin. Tiedossa on, että useimmissa kuntaliitoksissa palvelut ovat keskittyneet ja niitä keskitetään koko ajan suurempiin kokonaisuuksiin ja keskuspaikkakunnille. Niinpä monista entisistä itsenäisistä kunnista on lakkautettu terveyskeskukset, koulut ja monet muut palvelut. Reuna-alueiden ihmiset on jätetty heitteille. Suurkuntien muodostaminen merkitsee kunnallisen demokratian kuohitsemista. Esimerkiksi Järvenpään, Keravan, Nurmijärven ja Tuusulan yhdistäminen tarkoittaa sitä, että nykyisten 204 valtuutetun sijaan päätöksiä tekemään valittaisiin vain 67 valtuutettua. Lautakuntien osalta vallan keskittyminen olisi vielä dramaattisempaa. Nykyisen yli 400 lautakunnan jäsenen sijaan asioita käsittelisi noin sata jäsentä. Kunnallinen itsehallinto ja asukkaiden vaikutusmahdollisuudet taantuisivat lähes 1900-luvun alun tasolle. Liike-elämää ja kokoomuslaisia kiehtoo tietenkin se, että yhdistämällä pakkokeinoin kuntia, karsimalla kuntien työntekijämäärää ja lopettamalla kuntien palvelutuotantoa luodaan lisää markkinoita yksityiselle bisnekselle. Kaikki selvitykset, joita yksityisestä palvelutuotannosta on tehty kertovat, että ne tulevat kalliimmiksi kuin kuntien oma tuotanto eikä laatukaan ole vertailukelpoista. Näin ollen on hyvin kyseenalaista, että suurkunnille olisi sen enempää taloudellisia kuin toiminnallisiakaan perusteita. Hallituksen ja muiden kuntien pakkoliitoksia kannattavien kuulee usein sanovan, ettei muka ole muita vaihtoehtoja. Se on epärehellistä ja epä-älyllistä puhetta. Pelkästään tekemällä vertailun kuntien nykyisin yksityisiltä ostamien palvelujen ja oman tuotannon hinnasta ja laadusta saadaan selville asioiden oikea laita. Vaihtamalla kalliit ja heikkolaatuiset yksityispalvelut kunnan omiin palveluihin saadaan aikaiseksi todellisia säästöjä. Kuntien taloutta voitaisiin kohentaa myös veropolitiikalla ryhtymällä perimään kuntaveroa pääomatuloista, joiden saajat nyt ovat kunnissa vapaamatkustajia.

keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Kataisen hallitus on kiristänyt kansalaisten taloutta jo 5 miljardilla

Kataisen hallitus on tehnyt yhdeksän kuukauden toimiaikansa kuluessa yhteensä jo 5 miljardin leikkaukset ja veronkiristykset, jotka kohdistuvat kaikkein raskaimmin pienituloisiin.

Kuntien valtionosuuksien leikkaamista jatketaan 520 miljoonalla eurolla. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusindeksi jäädytetään kolmeksi vuodeksi. Lisäksi leikataan kymmeniä miljoonia yliopistoilta. Opetus- ja kulttuuritoimen leikkaukset ovat yhteensä 138 miljoonaa.

Kun otetaan huomioon jo viime vuonna hallitusohjelman yhteydessä päätetyt leikkaukset kuntien valtionosuuksiin (opetustoimi mukaan luettuna), leikkaa hallitus tällä eduskuntakaudella kuntien valtionosuuksia yhteensä noin 3,8 miljardia euroa.

Arvonlisäveroa, myös ruuan ja lääkkeiden arvonlisäverokantoja, korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä, yhteensä noin 750 miljoonaa euroa.

Lapsilisien indeksikorotukset jätetään tekemättä kolmelta vuodelta, mikä leikkaa niitä 100 miljoonalla. Työttömyysturva porrastetaan niin, että nuoret ja alle 3 vuoden työsuhteessa olevilta leikataan ansiosidonnaisen turva 500 päivästä 400 päivään ja jos ei osallistu määrättyihin aktivointitoimiin, vähennetään päivistä lisää 100. Nämä rajut heikennykset ”myytiin” ay-liikkeelle lyhentämällä ansiosidonnaisen turvan piiriin pääsyn työssäoloehto takaisin 8 kuukaudesta 6 kuukauteen ja poistamalla työmarkkinatuen tarveharkinta puolison tulojen osalta.

Eläkkeiden leikkaaminen aloitettiin lopettamalla varhennettu vanhuuseläke, nostamalla osa-aikaeläkkeen ikäraja 61 vuoteen (1954 tai sen jälkeen syntyneillä) ja nostamalla työttömyyseläkeputken ikärajaa yhdessä vuodella (1957 ja sen jälkeen syntyneillä).

Hallituksen budjettiraameissa on toki myös joitakin ilonaiheitakin. Ne tosin koskettavat vain rikkaita, jota saavat tulonsa pääomatuloina. Oleellista on, ettei pääomatulojen verotukseen kosketa juuri ollenkaan. Hallitus jakaa pääomapiireille toisella kädella jopa lisää verohelpotuksia: Yrityksille annetaan yhteisöverohyvitystä t&k-henkilöstön palkkamenoista, teollisuuden poistomahdollisuudet kaksinkertaistetaan, sijoittajat saavat verovähennyksen sijoittaessaan listaamattomiin kasvuyrityksiin ja listaamattomiin pk-yrityksiin tehtävien sijoitusten hankintameno-olettama nostetaan 50 prosenttiin. Yli 100 000 euron ansiotuloa saavien 1,5 prosentin ”solidaarisuusvero” tuntuu enemmänkin vitsiltä.

Tuloverotuksessa jätetään tekemättä indeksitarkistuksesta 2013 – 2014. Lisäksi hallitus on sopinut työeläkemaksujen epäsosiaalisesta korotusmallista eli niitä nostetaan 0,2 % niin työntekijöiltä kuin työnantajilta, niin pieniltä ja kuin isoilta yrityksiltä. Vielä ei ole otettu lukuun sitä, että kuntien valtionosuuksien leikkaukset johtavat väistämättä kunnallisverojen korotuksiin, jotka rasittavat eniten pienituloisia.

Solidaarisuuspropagandasta huolimatta sikspäk-hallitus tarjoaa pieni- ja keskituloisille kansalaisille kylmää kyytiä. Kuvaavaa on, että heti leikkauspäätösten jälkeen hallitus valmistelee siirtävänsä lisää rahaa EU:n konkurssipesään kriisirahaston vastuiden kasvattamisen muodossa.

tiistai 28. helmikuuta 2012

On pyritty EU:n ytimeen – jouduttu EU-satimeen

Suomen hallitukset väriskaalasta riippumatta ovat pyrkineet viemään maatamme EU:n ytimeen. Tälle tavoitteelle ei ole määritetty minkäänlaista hintalappua. Sinne pyritään, maksoi mitä maksoi. Ja kyllä se maksaakin.

Viime vuoden toukokuussa pääministeri Katainen kertoi käytyään erään EU:n ytimiin kuuluvan konklaavin kokouksessa, että Suomen takausvastuille on asetettu 1,9 miljardin yläraja ja että lisää vastuita ei voi tulla, koska jatkossa niitä ei edes harkita ilman täysimääräisiä vakuuksia. Vuottakaan ei ole kulunut kun EU:n väliaikaisen ja nyttemmin pysyvän vakausmekanismin (EVM) vastuut Suomelle ovat viimeisten arvioiden mukaan nousseet jo yli 50 miljardin euron. Oikeita vakuuksia Suomi ei ole saanut eurollekaan, puhumattakaan täysimääräisistä vakuuksista. Vain epämääräisiä lupauksia, joiden realisoituminen voi tulla kyseeseen vuosikymmenten jälkeen, jos milloinkaan.

Mikään EU:n kehityksessä ei viittaa siihen, että Suomen vastuiden kasvaminen olisi pysähtymässä. Suomi on viety satimeen, josta Katainen ja kumppanit eivät osaa pois, jos haluavatkaan.

Tämä tarkoittaa myös sitä, että vastuut EU:n vakauspolitiikasta kaatuu konkreettisesti tavallisten suomalaisten kannettavaksi. Hallitus on kehysriihessään leikkaamassa kansalaisilta tämän vuoden leikkausten lisäksi jopa 5 miljardia euroa. Tämä on lisättävä EU-satimessa hankittuihin vastuisiin.

Lisää lunta tupaan kansalaisille on tulossa niin sanotun kuntauudistuksen nimissä suunnitteilla olevassa rankassa hyvinvointipalvelujen romuttamishankkeessa. Kuntien pakoliitokset, palvelujen karsiminen ja yksityistäminen ovat lisähintaa EU:n kriisistä.

Hallituksen ministerit toistavat kuin papukaijat lähes ainoana perustelunaan, että näin on tehtävä, kun näin on tehtävä. Vain satimessa oleva voi olla näin näköalaton.

torstai 9. helmikuuta 2012

Kunnat tarvitsevan lisää resursseja – ei pakkoliitoksia

Kataisen hallituksen suunnitelmat karsia kuntien määrä koko maassa 336:sta alle 70:een, ei perustu asukkaiden tarpeisiin eikä tuo mitään helpotusta kunnallisten palvelujen ongelmiin. Uudellamaalla tämän järjettömän hankkeen toteutuminen merkitsisi sitä, että jäljelle jäisi vain 9 kuntaa. Hankkeen tavoitteena on leikata kunnilta miljardeja euroja, jopa kymmenien tuhansien työpaikkojen vähentämistä ja lähipalvelujen karsimista.

Kuntaministerin asettaman työryhmän raportti osoittaa, että kuntien tappolista aiotaan ajaa tarvittaessa läpi pakolla, jos kunnat eivät vapaaehtoisesti suostu lopettamaan itseään. Asukkaita ei ole tarkoitus kuulla missään vaiheessa.

Kuntien raju vähentäminen ei perustu asukkaiden palvelutarpeiden konkreettiseen selvittämiseen. Päivähoidon, vanhustenpalvelujen, terveysasemien ja muiden peruspalvelujen arki ja lisäresurssien tarpeet on sivuutettu kylmästi.

Kuntien ja lähipalvelujen lopettamisohjelma on osa hallituksen ja Euroopan unionin politiikkaa, jolla pyritään keskittämään palveluja ja päätösvaltaa niin, että julkisia menoja karsitaan ja luodaan siten lisää markkinoita yksityisille yrityksille.

Kuntalaiset eivät tarvitse jättikuntia vaan parempia palveluja, kattavaa lähipalvelujen verkostoa, lisää työntekijöitä palveluihin ja toimivaa lähidemokratiaa. SKP ei hyväksy kokoomusministerin johdolla valmisteltua kuntarakenteen romuttamista, vaan vaatii sen sijaan valtiolta toimia kuntien palvelujen rahoituksen lisäämiseksi muun muassa kiristämällä suurituloisten verotusta ja laittamalla pääomatulot kuntaveron piiriin.

Ihmetellä sopii miksi SDP:n, Vasemmistoliiton ja vihreiden edustajat ovat kuntauudistuksessa alistuneet täysin kokoomuksen vietäväksi. Tulevissa kuntavaaleissa tulee Järvenpäässä olemaan mukana vasemmistolainen vaihtoehto, joka kantaa huolta lähipalveluista ja kuntalaisten oikeuksista.

maanantai 6. helmikuuta 2012

Sosiaalinen media ja vaalit

Vaalikampanjointi on siirtynyt entistä suuremmassa määrin sosiaaliseen mediaan. Erityisen innokkaasti facebookia ja muita uusia käteviä, tehokkaita ja halpoja välineitä on käytössä menossa olevan presidentinvaalin yhteydessä. Sadat tuhannet kaverit vakuuttavat toisilleen oman ehdokkaan erinomaisuutta tai arvostelevat vastaehdokasta. Vaikka näissä keskusteluissa tulee paljon ylilyöntejä ja ruokitaan toisinaan ihmisten alimpia vaistojakin, on niissä se hyvä puoli, että politiikka on laajasti kansalaisten keskuudessa eikä se ole enää vain ylhäältä tulevaa argumentointia.

Toisenlaiseen ylilyöntiin vaalikampanjoinnissa törmäsin presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen varsinaisena vaalipäivänä. Erään järvenpääläisen vaalilautakunnan puheenjohtaja laittoi lautakunnasta facebook-seinälleen ilmoituksen, jossa oli hänen oman puolueensa ehdokkaan vaalitunnus sekä ilmoitus siitä, että äänestäjiä on käynyt vähän ja kehotus lähtemään äänestämään. Tämä ilmoitus tavoitti lähes kaksituhatta hänen fb-kaveriaan. Näkyvän paikallispoliitikon tekemällä kehotuksella saattaa olla vaalien kannalta merkitystäkin.

Esitin keskusteluketjussa huoleni tällaisen toiminnan lainmukaisuudesta, mutta en saanut vastakaikua ja siksi otin yhteyttä Järvenpään keskusvaalilautakuntaan. Keskusvaalilautakunnan lakiasiantuntemus ei kuitenkaan yltänyt sille tasolle, että asiassa olisi ryhdytty toimenpiteisiin ja siksi otin yhteyttä oikeusministeriöön.

Oikeusministeriöstä tulikin selkeä kannanotto ja kehotus ohjeistaa vaalilautakuntia ja Järvenpään keskusvaalilautakunta on myös ilmoittanut välittävänsä ministeriön ohjeistuksen vaalilautakunnille. Asia on siis kunnossa toisen kierroksen vaalipäivän osalta ja tulevaisuudessa muun muassa kunnallisvaalien osalta, joissa tällaisilla kehotuksilla voi olla isompikin merkitys.

Oikeusministeriön laatimien vaaliohjeiden ja vaalilain mukaan vaalilautakuntien jäsenet ovat virantoimituksessa vaaleja toimittaessaan. Tähän tapaukseen rinnastettavasta ennakkotapauksesta on oikeuskanslerin lausunto vuodelta 1981, jossa todetaan muun muassa, että vaalilautakunnan jäseneltä vaadittavaan puolueettomuuteen soveltuu huonosti, jos hän samalla toimii jonkin puolueen oletettujen kannattajien äänestämiseen kehottajana tai sellaisen toiminnan avustajana ja että vaalilautakunnan jäsenen tulisi vaalilautakunnassa ollessaan suorittaa vain vaaliviranomaiselle lain mukaan kuuluvia tehtäviä.

Tällaisten viestien lähetteleminen vaalilautakunnista ei ole hyväksyttävää siinäkään mielessä, että rajanveto sille mitä voi lähettää ja mitä ei, on mahdotonta. Onhan lautakunnilla käytössään tietoja, jotka ovat vaalitoimituksen aikana salassa pidettäviä, kuten vaaliluetteloiden tiedot.

Suomalainen demokratia-raukka on riittävästi ryvetetty erilaisilla vaalirahoitus-skandaaleilla, ettei se kaipaa enää lisää sellaista toimintaa, joka saattaisi vaalilautakuntien luotettavuuden vähääkään kyseenalaiseksi.

Sen tämä episodi osoitti, että facebook-kaveruus ei ole kestävää laatua. Se ei kestä kritiikkiä. Kyseinen vaalilautakunnan puheenjohtaja poisti minut kavereittensa joukosta;)