maanantai 4. kesäkuuta 2012

Demokratiaa on laajennettava, ei supistettava

Varatuomari Arto Nätkynmäki opponeeraa allekirjoittanutta kuntademokratian kysymyksissä Keski-Uusimaassa 2.6. olettaen, että viisaus saadaan mahtumaan pienempäänkin päättäjäporukkaan. Näin varmaan onkin ja tiedetään, että pyrkimyksiä tähän suuntaan eräillä tahoilla on ihan liiankin kanssa. Jotkut bisnestahot ottaisivat kernaasti itselleen hoidettavaksi esimerkiksi kaavoitukset ja rakennustoiminnan suunnittelut. Sellaista valitettavasti tapahtuukin, mutta silloin ei toteudu kuntademokratian voimassa olevat periaatteet. Lakiin perustuvaa kunnallista päätöksentekoa ei pidä luovuttaa millekään epävirallisille konklaaveille, vaan sitä on laajennettava ja vahvistettava. Nätkynmäki ihmettelee miten Helsinki ja muut suuret kaupungit tulevat toimeen vaikka valtuutettujen määrä on suhteellisesti pienempi kuin keskiuusmaalaisissa kunnissa. Eivät ne tulekaan. Esimerkiksi Helsingin valtuusto on paikannut demokratiavajetta delegoimalla päätösvaltaa 31:lle lautakunnalle ja johtokunnalle. Lautakunnilla on lisäksi 7 jaostoa. Tällä tavoin päätöksentekoa on hajautettu paljon valtuustoa laajemmalla. Silti demokratian tila Helsingissä ei ole parhaalla mahdollisella tolalla. Lisäksi Helsingillä on erityinen demokratiaryhmä, jonka tehtävänä on luoda uusia demokratiaa laajentavia ja asukkaitten vaikutusmahdollisuuksia lisääviä rakenteita ja menettelytapoja. Nätkynmäki esittää, että varsinaista päätöksenteon laajaa demokratiaa tärkeämpää on se, että kuntalaiset voisivat osallistua päätösten valmisteluprosessiin. Minusta nämä kaksi asiaa eivät ole tosiaan pois sulkevia, vaan tosiaan tukevia. Itse asiassa valmisteluprosessiin osallistuminen pitäisi virallistaa sen nykyisen muodollisen luonteen sijaan. Myös kunnallisten kansanäänestysten käyttöä pitäisi laajentaa ja tehdä niistä sitovia. Nykyisin päättäjien ei ole pakko noudattaa kansanäänestyksen tulosta. Oleellista on kuitenkin se miten kuntalaisten suoraa päätösvaltaa voitaisiin lisätä. Maailmalla ja myös Euroopassa on nykyisin monia kuntia, joissa on käytössä osallistuva budjetointi. Esimerkiksi Sevillassa alettiin jo vuonna 2004 siirtää päätösvaltaa kaupungin raha-asioista valtuustolta 21 kaupunginosakokoukselle. Yleisten töiden, liikunta-, nuorisoasiain-, koulutus-, kulttuuri-, ympäristö- ja terveystoimet antoivat yli 30 miljoonaa euroa budjeteistaan asukkaiden päätöksenalaiseksi. Tähän meilläkin pitäisi päästä. Kataisen hallituksen esityksestä ei jää käteen muuta kuin pakkotoimet ja demokratian romuttaminen - valitettavasti