Ikäihmiset eivät ole syyllisiä kuntien talousvaikeuksiin

Kuntien pakkoliitoksia perustellaan sillä, että suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle ja kuntien huoltosuhde heikkenee. Huoltosuhdevouhottajat olettavat, että ihmisen ikääntyessä hänestä tulee pelkkä kulu. Kyse on ikäihmisten perusteettomasta ja törkeästä syyllistämisestä.
Tässä ajattelumallissa ei oteta huomioon, että ikääntyvät ihmiset saavat eläkettä, joka on osa heidän palkkaansa. Tätä eläkeläisille kuuluvaa palkkarahastoa on nykyisin noin 140 miljardia euroa ja se kasvaa joka vuosi enemmän kuin sieltä maksetaan ulos eläkkeinä.
Ikäihmiset eivät heittäydy yhteiskunnan harteille, vaan osallistuvat aktiivisesti muun muassa kolmannen sektorin toimintaa erilaisissa järjestöissä. Puhumattakaan isoäitien ja -isien varsinaisesta leipätyöstä lastenlasten hoivaajina ja heistä huolehtijoina silloin kun vanhemmat eivät ehdi ja jaksa. Monasti isovanhemmat osallistuvat myös taloudellisen tuen muodossa jälkeläistensä hyvinvoinnin ylläpitämiseen.
Ikäihmiset maksavat eläkkeistään suurempaa veroa kuin työssäkäyvät samansuuruisesta palkasta. Näin he osallistuvat omien palvelujensa rahoittamiseen Toisin kuin ne suurituloiset, jotka eivät maksa pääomatuloista kunnille veroa eivätkä osallistu palvelujen rahoittamiseen millään tavalla.
Verolainsäädännössä on porsaanreikiä, joilla rikkaat pääomatulojen saajat saavat itselleen veroparatiisinomaiset olosuhteet. Nämä porsaanreiät mahdollistavat tietyin edellytyksin nostaa pörssin ulkopuolisista yrityksistä osinkoja ilman minkäänlaista veroa minnekään. Nykyisin näitä osinkoja voi nostaa 60 000 euroa vuodessa. Verottomia osinkotuloja oli vuosina 2005 – 2009 lähes 2 miljardia euroa vuodessa. Pörssiyhtiöiden osinkojen vero on jäänyt alle 20 prosentin.
Omaisuus- ja yrittäjätulon osuus bruttokansatulosta oli viime vuonna noin 40 miljardia euroa. Kunnallisveroa ei makseta minkäänlaisista pääomatuloista.
Yhdeksän suurinta pörssiyhtiötä maksoivat vuoden 2010 verotuksessa Suomeen yhteisöveroja 448 miljoonaa euroa. Yhtiöt tekivät yhteensä 8,3 miljardin euron voitot. Yhteisöveron osuus oli siis noin 5,4 prosenttia.
SKP:n kunnallisvaaliohjemassa esitetään kunnallisveron muuttamista progressiiviseksi ja että nyt kunnallisverosta vapaista pääomatuloista perittäisiin kunnallisvero kuten muistakin tuloista.
Pelkästään pääomatulojen verottamisella saataisiin kunnille lisää tuloja 1,5 miljardia euroa.

Rahat veronkierrosta kuntien verenkiertoon!

1990-alussa tehtiin Suomessa verolainsäädäntöön veroparatiisimaiset olosuhteet rikkaille antava porsaanreikä. Tämä porsaanreikä mahdollistaa sen, että tietyin edellytyksin pörssin ulkopuolisista yrityksistä on voinut nostaa osinkoja ilman minkäänlaista veroa minnekään 90 000 euroa vuodessa. Nykyisin näitä osinkoja voi nostaa 60 000 euroa vuodessa. Täysin verottomia osinkotuloja oli vuosina 2005 – 2009 lähes 2000 miljoonaan euroa keskimäärin vuodessa.
Verotutkija Markku Hirvonen laski että ulkomaalaisille tai ulkomaalaisina esiintyville henkilöille maksettiin Suomesta osinko- ja korkotuloja noin 5 miljardia euroa vuonna 2008. Myös ulkomailta saatuja osinko- ja myyntivoittotuloja jätettiin ilmoittamatta lähes miljardin verran. Ulkomailla etävälittäjien kautta toimivat ja hallintarekistereihin piiloutuvat sijoittavat kiertävät verotusta sumeilematta.
Pörssiyhtiöiden jakamien osinkotulojen verotuskin on ollut vain parinkymmenen prosentin luokkaa.
Kaikkiaan omaisuus- ja yrittäjätulon osuus bruttokansatulosta on ollut viimeisen 10 vuodan aikana 25-30 prosenttia, viime vuonna euromääräisesti noin 40 miljardia euroa.
Kunnallisveroa ei makseta minkäänlaisista pääomatuloista, joita osinkotulojen ohella ovat muun muassa myyntivoitot, korkotulot ja vuokratulot. Pääomatuloista ei myöskään makseta sosiaaliturva- ja eläkevakuutusmaksuja.
Helsingin sanomien teettämän selvityksen mukaan myös suurten yhtiöiden verotus Suomessa on höyhenen keveää. Yhdeksän suurinta pörssiyhtiötä maksoivat viimeksi vahvistetussa vuoden 2010 verotuksessa Suomeen yhteisö- eli yritysveroja yhteensä 448 miljoonaa euroa. Samana vuonna nuo yhtiöt tekivät yhteensä 8,3 miljardin euron voitot ennen veroja. Suomeen päätyvien verojen osuus näiden yhtiöiden tuloksesta oli noin 5,4 prosenttia.
Muun muassa Metso ei maksa yhteisöveroa Järvenpään kaupungille eikä ylipäätään Suomeen ollenkaan. Kunnat ovat saaneet yhteisöveron tuotosta vaivaisen parinkymmenen prosentin siivun, joten suuryhtiötkään eivät sanottavasti osallistu palvelujen rahoittamiseen. Monesti on vielä niin, että suuryhtiön ja joskus pienemmätkin vaativat ja saavat kunnilta etuuksia, jotka ylittävät niiden maksamien verojen tuoton.
SKP:n kunnallisvaaliohjemassa esitetään kunnallisveron muuttamista progressiiviseksi ja että nyt kunnallisverosta vapaista pääomatuloista perittäisiin kunnallisvero kuten muistakin tuloista.
Tämä muuttaisi verotuksen rakennetta oikeudenmukaisemmaksi ja lopettaisi rikkaitten pääomatuloja saavien vapaamatkustajuuden. Näin saataisiin rahat veronkierrosta kuntien verenkiertoon.
Pelkästään pääomatulojen verottamisella saataisiin kunnille lisää tuloja 1,5 miljardia euroa.
Kun Kataisen oikeistohallitus on valmis jakamaan eurooppalaisille suurpankeille miljarditolkulla kriisitukiaisia, niin täytyy olla varaa korjata kotimaan verotuksen sietämätön vääristymä.